Viikonlopun fiilarit!

Tämä viikonloppu on ollut oikeestaan aika ihana!

Meillä on ollut suloisin Hani-koissu hoidossa, oon saanut paketoitua ekan satsin joululahjoja (suurin osa on luonnollisesti vielä kaupassa :D ), ollaan jännätty Emilin pelejä jäähallissa, nautittu upeasta taitouinti-esityksestä Maijan uimaseuran joulujuhlassa, ja vähän niinkuin kirsikkana kakun päälle tänään loiloteltiin vielä Kauneimmat joululaulut Vaasan kaupungin kirkossa <3 

Ja pitää kyllä myöntää että oli aika kokonaisvaltainen kokemus tämä kirkossa lauleskelu. Tunnelma oli lämmin ja jotenkin yhteenkuuluva. Sielä me istuskeltiin kirkon "orrella" ja laulettiin (vähän enemmänkin naurettiin, hihii). Ja katsellessani vastakkaisella "orrella" olevia ihmisiä, nuoria, vanhoja, vauvoja.. Tuli jotenkin aika pieni olo. Mietin että kaikilla meillä on sama kohtalo, kaikki me tullaan tänne, ollaan täälä ja lähdetään pois. Täälä me ollaan kaikki samassa veneessä. Ja tuola täydessä kirkossa  jotenkin tää ajatus tuntui hyvin vahvana, ja positiivsena, lohdullisena jopa . En osaa ihan tarkaalleen ottaen nyt sanoiksi pukea niitä ajatuksia, mutta yhtä kaikki oli hieno kokemus <3
Kiitos ihanille jotka loilotitte mun kans :)

Onneksi yksi ihana hoksas napata parit kuvat kirkkotunnelmista <3

Lapsilla on alkanut kauan odotettu joululoma ja ensi viikon teemana onkin rentoutuminen, himastelu, ulkoilu, yhdessäolo (lue:armoton joulustressi, lahjojen hätäpäinen hamstraaminen ja katastrofaaliset paketeerausbileet yötämyöden, lasten joulujännityksen purkautuminen ja turhautuminen kun torstaihin on vielä mooonta yötä jäljellä... hehee).

Apua!! Pianpian se on :Ihana Joulu!!

Hätäpäisiä terkkuja
Nadja

Voi ne ihanimmat ystävät!!

Mä oon nyt taas miettinyt, nimittäin ystäviäni vuosien takaa, ihanasta nuoruudesta <3 Ja sitä kuinka tärkeitä he mulle aikoinaan olivat ja ovat edelleen, vaikka yhteyttä tulee pidettyä suurimpaan osaan ihan säälittävän harvoin, jos silloinkaan..

Oon perusluonteeltani hyvinkin sosiaalinen ja semmonen ihmisiä rakastava. Mut on todella helppo hurmata puolelleen, ja hurmoksesta melkeen vois puhuakkin kun mietin ystävyyssuhteitani taakseppäin vaikkapa lapsuuteen ja nuoruuteen.
Muistatteko sen tunteen kun alkas synkkaan jonku kaverin kanssa ja sitä aivan ihastu toiseen, juttua ja naurua riitti, mä oon oikeesti nauranut lapsena ja nuoruusaikoina niin hullun paljon! Pissat housuissa kieriskelly lattialla kun ei meinannut saada happea :D Semmosia naururemakoita tulee kyllä vieläkin mutta ei nyt ihan samassa mittakaavassa kuin joskus 14-vuotiaana  ;)

Olin myös aikamoinen kukasta kukkaan lentäjä, mulla ei koskaan ole ollut mitään yhtä porukkaa jonka kanssa olisin kasvanut ja hengannut koko elämän. Tykkäsin vaihtelusta kaikella tasolla, myös ystävyyssuhteissa. Ja saankin olla onnellinen että reilu kourallinen ystäviä on jäänyt nuoruusajoilta asti tähän päivään saakka.

En tiedä osaavatko nämä ihanat naikkoset edes ajatella että mä todellakin pidän heitä ystävinä edelleen, vaikka suurimman osan kanssa nähdään vain satunnaisesti kaupungilla ja tapaamisten välissä voi olla jopa vuosia. Mutta mun sydämessä on aina oma sopukka näille tyypeille <3 Joiden kanssa oon saanut kokea niin paljon hauskoja onnen hetkiä ja seikkailuja, oon saanut käydä heidän kanssaan läpi lapsuuden ja aikuisuuden välissä olevan vuoristoradan iloineen ja suruineen <3

Musta on ikävä kyllä tullut aika laiska yhteydenpitäjä, perhe ja lapset on tässä vaiheessa elämää haukanneet sen suurimman palan kakkua, mikä on tietysti ihan päivänselvää ja ymmärrettävää :) Ihailen ja välillä ihmettelenkin kuinka tuntuu että monilla riittää aikaa ja energiaa käydä harrastamassa, huolehtia perheestä ja kodista ja antaa vielä oma aika ystäville ja kavereille.

Tulevaisuudessa toivon ja odotan että aikaa ja viitseliäisyyttä riittää enemmän myös ystäville, sielunsiskoille , kaikille ihanille hömppäkaisoille ja pissaliisoille <3

Kaikki ystävät rakkaat jos luette tän, ootte ihania, onneksi olette olemassa, puss puss <3

Rakkaudella terkkuja
Nadja