Pipot kireelle, onhan kesäloma!?

"Nyt hiljaa, älä juokse, ei saa huutaa, ei saa nauraa, ei laulaa, ei pomppia, ei itkeä, ei tinttailla, älä tuijota, ei saa murustaa, läikyttää, maiskuttaa....jne jne " 

Lapsiperhe liikenteessä kesälomareissulla. 
Juna täynnä porukkaa; haudanvakavaa, torkkuvaa, kuorsaavaa, somettavaa, kuiskuttavaa, lukevaa....
Junassa pitää olla hiljaa, ei saa häiritä kanssamatkustajia. 
Pendoliinossa ei ole lastenvaunua tai leikkitilaa.

No mitäpä luulette? Kuinka me pärjättiin?

Fiilistelevää, innostunutta, jännittynyttä ja odottavaa sakkia äiti ja iskä 33 ja 36vee, lapset 13vee, 11vee, 8vee, 4vee ja 2vee. 
Teiniä, esiteiniä, uhmaikäistä, taaperoa, leikki-ikäistä..

Alkumatkasta (lähtö 5.50) oltiin kaikki hyvillä fiiliksillä lähdössä reissuun. Syötäisiin ensin aamupalat ja sen jälkeen kaikki ottais torkut..  
Hyssyteltiin lapsia ja varmaan kaikki tekstin alussa mainitsemat kiellot ja rajoitteet tuli mainittua useammin kuin kerran. 
Oli jotenkin itsellä kauheet vaatimukset omien lasten käyttäytymistä ja olemista kohtaan. TÄYSIN EPÄREALISTISET suorastaan. Miten ihmeessä junamatkasta ja reissusta innokkaat lapset olisi muka saatu rauhoittumaan nukkumaan?? No ei mitenkään! :D Ainakaan meidän lapsia!

Noin tunnin reissattua alkas jo verenpaineet olla kohdillaan, iskällä valui tuskan hiki, äidin ääni alkoi uhkaavasti nousta oktaavia ylemmäksi. Lapset tuskaili; pikkuset rääkyi, tahtoivat seikkailla, peput ei pysyneet penkeissä, isommat taistelivat keskenään. Negatiivisuus ruokkii negatiivisuutta ja siinähän  oli jo oikein "perhesopan" ainekset koossa. 
Ei naurattanut, ketään,  ei sitten pätkääkään! Kellosta katsottuna jokainen minuutti tuntui vähintäänkin tunnilta.

Lopulta päätettiin vaan löysätä sitä pipoa. Lapset saivat höpötellä ja hassutella, vaikka välillä äityikin naurun remakaksi. Pikkuisten ei tarvinnut väkisin koittaa nukkua. Jos huvitti niin sai pelata kännykällä tai katsoa netflixiä. Pikkuhiljaa fiilis alkoi kohota ja lopulta pääteasemalle saavuttaessa oltiin jo kaikki taas hyvällä lomafiiliksellä :)

Kotimatkan pelastus oli ehdottomasti <3 Perhehytti <3 ja lasten leikkitila (jossa käytiin leikkimässä n. tunnin verran.)
Amatöörijunailijoina ei oltu kiinnitetty tarpeeksi huomioita istumapaikkoihin. Pahimmat mahdolliset junapaikat lasten kanssa matkustaville on varmasti juurikin nää keskellä vaunua olevat "peräkanaa"-paikat. Ja semmoisethan meillä näytti kotimatkalla olevan. Täyteen tällätty  junavaunu ja ME sielä keskellä..  
Onneksi hoksattiin vapaana oleva perhehytti <3 Sinne tälläydyttiin pikkuisten kanssa, lattialla mahtui tanssimaan, makoilemaan, tepastelemaan, sai jutella, nauraa, laulaa, syödä, juoda, höpötellä :D 
Kotimatka sujuikin jo suht leppoisissa merkeissä kokonaisuudessaan.

Tulipa pitkä vuodatus!
Tarinan takana pointti ja pohdintaa:
Onko se niin vakavaa jos lapset nauravat tai ovat tohkeissaan ja täpinöissään junassa, ravintolassa, tai muualla missä yleensäottaen ajatellaan että pitäisi olla hiljaa ja rauhassa? 
Onko oikein vaatia 2-, 4- tai 8-vuotiasta vilkasta, uteliasta lasta olemaan monta tuntia hiljaa pylly penkissä? 
Kumpi tilanne aiheuttaa enemmän "häiriötä" kanssamatkustajille; innokkaat, höpöttelevät, hömpöttelevät lapset vai hermopinkeet nalkuttavat, rähjäävät viivasuu-vanhemmat???

Mua alkas itteeni ainakin oikein ällöttään omat vaatimukset lapsiani kohtaan ja päätin heittää piutpaut mulkoileville kanssamatkustajille. Myös lapsilla ja lapsiperheillä on oikeus matkustaa ja reissailla. Tahdon että koko perhe nauttii matkustamisesta ja silloin pitää tehdä kompromisseja. 
Tietenkään junassa ei voi hyppiä ja pomppia, juoksennella tai kirkua, mutta lapset on lapsia enkä halua tukehduttaa lapsen innostusta kyyneliin vaan sen takia että joku toinen ihminen happamoituu siinä vieressä.

Olen puhunut :D 

Terkkuja
Nadja

Terkkui Stadist !

Meidän reissu alkoi perjantaina aamutuimaan 5.50 lähtevällä pendoliinolla. 

Junamatka oli jännittävä kaikille, Mimosalle matka oli ihka ensimmäinen ja isommillakin viime junailusta jo vuosia. 

Oltiin suunniteltu että syödään aamupala junassa jonka jälkeen kaikki ottavat torkut, no harvemmin menee just niinkuin suunnitellaan :D Ainoat ketkä olisivat olleet valmiita pikku päiksyille oli äiti ja isä ;)

Hesakierroksemme starttasi Korkeasaaresta. Harmiksi aika monet eläimet lymysivät piiloissaan, kuten apinat ja kissaeläimet. 

Karhu sen sijaan antoi meille kunnon shown, pojat varsinkin olivat aivan lumoissaan :) Kamelit olivat myös vaikuttava ilmestys. 

Pikkuset valitsivat matkamuistoiksi mieleisensä eläinpehmot ja niitä ollaankin nyt reissussa kuskattu joka paikkaan :)

Sadetta oltiin luvattu koko päiväksi. Muutamat piskot saatiin niskaan, mutta muuten sää oli oikein mahtava, aurinkokin helli <3

Starbucks <3  Niistä on nyt haaveiltu "puoli elämää" meillä :D Pitihän nyt pysähtyä yhdet drinksut nappaamaan matkalla hotelliin. 

Emilin huippu ilme tallentui kameralle  kun ryysti ensimmäiset maistiaiset :D Oliko se sittenkään niin hyvää..? Sissinä imuutti kuitenkin koko mukillisen nassuun :D

Eilen käytiin lintsillä, lähes kuusi tuntia hurahti tuosta vaan ja pikkusetkin jaksoivat hyvin. Välillä Mimosa otti torkut kärryissään.

Meillä sattui kiva tsägä kun "naapurit kotopuolesta" sattuivat olemaan juurikin samassa hotellissa meidän kanssa ja vietettiinkin lintsipäivää yhdessä. Lapsille oli kaveria ja aikuisetkin sai vaihdella kuulumisia <3 

Tänään vietetäänkin "tehdään mitä huvittaa"-päivää. Tarkoitus on mennä keskustaan pyörimään, syömään, puistoon tai mitä nyt sitten mieleen juolahtaakaan :) 

Tässä vielä Mimosan ihhaahhaa-iltalaulu <3 

Lomaterkkuja

Nadja

Kesä ja pikkumekkoset

Tää on niin tätä <3 Suomen kesä, terassit, kesäjuhlat, suomineitoset ja kesämekkoset <3

Mä itse rakastan mekkoja, ja jos tilanteet/olosuhteet vain sallis niin pukeutusin varmasti aina mekkoihin. Pikkulasten äitinä mekkokäyttäytyminen vaatii kuitenkin "hiukan" hmm.. ajattelua ;) varsinkin tämmöselle luonnonlapsiheitukalle :D
Kuinka siis käyttätyä mekon kanssa?? 

Maximekon kanssa on suht helppoa, mutta tyylivirheitä on helppo tehdä myös pitkän mekon kanssa..
esim. istuminen, jalkoja on syytä pitää naisellisesti yhdessä, vaikka mekko peittääkin niin hajareisin istuminen ei vaan sovi. 
Liehuvien maximekkojen kanssa tuuli saatta tehdä tepposet, siihen tulee varautua.
Pyöräily, on jopa haasteellista. mekko pitää kääriä tai sitaista pampulalle ja katsoa ettei tuuli/ilmavirta tartu hepeniin..

Alle polvipituisten mekkojen/hameiden kanssa on asia jo tyystin erikseen.
Kyykistelyitä ja kumarteluita kannattaa suorittaa maltilla. Ja mahdollismman siveästi polvet yhdessä.  Kotona voi (kannattaa!!) vaikka peilin kanssa tsekata etukäteen millaiset liikehdinnät paljastaa, ja mitä. Sitä aina kuvittelee että jos nyt vähä kyykkii niin ei kait siinä ny mitään. Mutta kyllä siinä nyt yleensä vaan tuppaa pilkottamaan! 
Istuskeluun kannattaa myös kiinnittää huomiota ja etukäteen miettiä että mennäänkö pyörällä tms. 
Myöskään huvipuistoon ei ihan kande mekkosella lähteä varsinkin jos tykkää kieppua ja riekkua laitteissa <3 :D

Yhteenvetona:
Muista että sinulla on mekko päällä! Istu mieluiten polvet yhdessä. Kiinnitä huomiota kyykistelyihin ja huomioi mekko pyöräillessä!

Tai sitten heitä piutpaut siveellisyydelle ja nauti kesästä ja mekoista :D :D <3

Loppukevennyksenä:
Kauan kauan sitten (n.10 vuotta sitten)  tapahtui eräälle tyttöselle ikävä tapahtuma, pikkumekkosessaan lapsen kanssa kyykistellen teki tuuli temput ja mekkoriepunen pöllähti ilmaan juuri kun naapurin vanhapoika palasi lähikauppa-reissultaan kotiin.. Siinä sitten rillut huurussa äijä törmäili kohti kotiovea samaan aikaan kun tyttöpahanen oli valmis vajoamaan maan alle.. 
Ei näitä kokemuksia enään kiitos <3 

Oletteko te enemmän mekko vai housu-ihmisiä?

Mekkoterkkuja
Nadja

Kuis meillä menee??

Kuulumisia meidän perheen "yhteistyösopimuksen" tiimoilta!
Mistä kaikki sai alkunsa? Voi lukea hätähuutoni täältä <3 ja mitä yhdessä sovittiin perhepalaverin tuloksena täältä <3.

Ja kiitos kysymästä :D Meillä menee oikeastaan jopa hyvin! 
Lapset on oikeesti nyt ymmärtäneet että heillä on myös vastuu kodin viihtyisyydestä.
Mutta onhan tää aikamoista jatkuvaa muistuttelua.. 
Ero entiseen on lähinnä siinä, että kun aiemmassa elämässä pyysin lapsia vaikkapa viemään kengät oikealle paikalle tai viemään pyykit pyykkikoriin, niin vastauksena oli "joojoo" ja tuloksena ei mitään! Lopulta aina mamsu kipitteli ympäri kämppää keräillen kenkiä, vaatteita, reppuja yms yms.. 
Nykyään kun muistutan /kehotan lapsia hoitamaan omat tehtävänsä tai siivoamaan jälkensä niin näin myös tapahtuu. JOTAIN ON MENNYT PERILLE <3 Ihanaa <3 :D

Näin hymyillään "voittaja"-fiiliksillä :D

Viime lauantaina oli myös ensimmäinen yhteinen siivouspäivä, ja varsinkin isot lapset ottivat jobinsa reippaasti, siivosivat jopa vaatekaappinsa! 
8-vuotiaalla oli lievää vastavirtaa siivoilujen kanssa ja lopulta sitten heitti hanskat totaalisesti tiskiin. Viikkoraha jäi sitten tietysti saamatta. Harmihan siitä tuli, mutta pakko oli pitää kiinni sovitusta. 
Asiasta ollaan nyt juteltu poitsun kanssa ja luvattu enemmän tukea ja ohjausta siivoamisen opetteluun :) 
Uskon että ens kerralla sujuu jo paremmin pikkustenkin osalta.

On kyllä ihana tunne mennä yläkertaan ja kurkata lasten huoneisiin kun näkee oikeasti viihtyisät huoneet. Eikä pelkkää kaaosta joka nurkassa. Tästä muutoksesta on nyt pidettävä kiinni. Tiedän että mun lapsista on siihen jos vaan me vanhemmat jaksetaan ja muistetaan tsempata.

Omassa huoneessa  on kivempi hääräillä kun löytää tavaransa, eikä kompastu niihin :D 

Eli pallo on nyt meillä :D

"Ei enää niin lääväsiä"-terkkuja 
Nadja

Kesäparatiisi

Hups, pari päivää hiljasieloa blogissa! Ai miksi? No me ollaan niin LOMALLA <3 :D

Pari päivää ollaan vietetty maailman rakkaimmassa kesäpaikassa Alahärmässä. Lapsuuden kesien parhaat muistot, tutut maisemat, tuoksut... Täälä sielu lepää!
Ihana punainen mummonmökki punaisine ulkorakennuksineen, meidän mumman isä (isopaappa) aikoinaan omin käsin rakentanut 7-henkiselle perheelleen kodin <3 
Aurinkoinen suojainen piha, täälä ollaan ihan omassa rauhassa vaikkei keskellä mettää ollakkaan. 
Täälä nautitaan elämästä <3 Syödään hyvin, saunotaan, ollaan ulkona aamusta iltaan,nukutaan siskonpeteissä, mitään ei oo pakko, ja mihkään ei oo pakko :D 

Mökki on sisustettu rakkaudella mukavaksi, vanhaa kunnioittaen ja muistoja vaalien <3
Äitimme, rakas mummi, osti mökin muutama vuosi sitten kun meidän mummalla ei ollut enää mahdollisuutta pitää paikasta huolta. 
Enkeleitä ja maalaisromantiikkaa <3 Niin kaunista ja viihtyisää..

 Tänään suunnataan pyykkipäiväksi kotiin ja loppuviikko sujuukin stadin katuja dallaillen..

Mitäs teidän lomasuunnitelmiin kuuluu? 

Lomaterkkuja
Nadja

Ylistys kokille!

Meidän iskä on oikeesti maailman paras kokki, intohimoinen, suurpiirteinen maximalisti :D Ruuanlaitto meidän perheessä onkin jakautunut aika fiftyfifty. Oikeastaan niin että iskä kokkaa pe-su ja äiti kokkaa ma-to. Suomeksi sanottuna siis iskä tykkää kokkailla vähän parempia viikonloppusapuskoja ja äiti keittelee arkisopat :D

Tänään J:n keittiössä valmistui ihan viimesen päälle lasagne tuttavallisemmin "herkkulasse". Niin perfect <3 asteikolla 1-10 annan 10+ :D 
Herkkulassen salaisuutena on ekstrasoosit; kermaa, tomaattimurskaa ja juustoa, ja tietty ripaus rakkautta <3 vierelle sopi oikein hyvin Myrttisen suolakurkut, love it!
Eilen iskä kattoi meille tortilla-illallisen ja perjantaina syötiin kaalilaatikkoa, mikä oli muuten aivan taivaallista. Himoissani olisin voinut vetästä kerralla koko 3:n litran vuuan huiveliin :D 
Ja koita nyt sitte pitää "kesälinjoja" yllä kun tommonen ihana kokki täälä häärää, ei oo heleppoo :P 

Ja meillä alkas muutes nyt vihdoin ja viimein koko perheen kesäloma , aika mahtava sunnuntaifiilis <3

Kuis  teillä kokataan? 

Syökää hyvin!
Terkkuja
Nadja