Lisää bensaa, Napa on liekeissä!

Siltä tuntuu just nyt! Mä juurikin eilen mietin että mitäs mitäs kaikkea tällä viikolla on tullut tehtyä ja mitä on vielä edessä. Ihan perus perhe-elämän pyörittämisen lisäksi tällä viikolla on jumpattu ahkeraan, käyty videokurssilla, kehonkoostumusmittauksessa (siitä lisää viikonloppuna) , hoideltu joukkueenjohtajan "pikku nakkeja",  käytetty rutkasti pääkoppa-aikaa (juu, jopa yöllä) uuden projektin suunnittelussa.. Tulevaan viikonloppuun saisi mahduttaa vielä pari salitreeniä ja yks Hyvinkäälle suuntautuva pelireissu.

Ei paha, ei paha. Ainakaan ei tule aika pitkäksi! 

Mä mietin myös että kuinka tähän pisteeseen ollaan tultu? Ennen niin rauhaisaa himastelua rakastava Napanen vääntää tukka putkella sinne ja tänne haalien itselleen lisää inspiroivia projekteja. Jos vielä muutama vuosi sitten ajattelin että mitä vähemmän velvollisuuksia, sen parempi, niin tänä päivänä kerään magneetin lailla tietynlaisia "pikku-hobbyja" itseeni :D 

Eikä ees ahista! Vaan NAUTIN! Mä saan tekemisestä aivan hurjasti virtaa ja hyvää mieltä. Saan tutustua paljon erilaisiin ihmisiin, tälläkin viikolla olen saanut viettää niin kivoja hetkiä erilaisten ihmisten kanssa.

Tekeminen on mulle kuin lumipallo, mitä enemmän saa mielekästä tekemistä, sellaista mistä nauttii, sitä enemmän jaksaa ja haluaa lisää! Mä saan tehdä tällä hetkellä niin ihania asioita, ja lisää on tulossa, että oon aivan miettinyt että mä voisin olla semmoinen "ammatti-jokapaikanhyyveli".

Harmi vaan et kukaan ei maksa mulle tästä soosamisesta palkkaa :D :D Tai sanottaisko niin että se nyt vielä puuttuis, olis jo liian hyvää ollakseen totta. 

Tää kesä meneekin vielä ihan omissa hääräyksissä, siitä otetaan kaikki ilo ja nautinto irti. Elokuusta pikkaset aloittavat päiväkodissa ja mama painelee duuniin! Nyt joku miettii että mitähän se aikoo alkaa tehdä?? Pitää vastata että en kuulkaas vielä tiedä (tai yksi takaportti löytyy kyllä), mutta työt alkavat anycase. 

Tämmösiin tunnelmiin! Aivan ihanaa ja inspiroivaa viikonloppua just sulle <3 

Terkkuja

Jokapaikanhyyveli-Napaleissöön

Arvonta, voita uniikki lahja rakkaalle !

Viime viikolla Napsahduksia-blogin facebook-sivulla rikkoutui kolmensadan tykkkääjän raja! Olen niin otettu jokaisesta uudesta lukijasta tai seuraajasta ja päätinkin heti että haluan järjestää jonkunsorttisen arvonnan kiitokseksi lukjoille <3
Haluan antaa nimenomaan jotain suoraan minulta, mietin muutaman päivä mitä se voisi olla, kun välähti!

"Sinulla on tarina, sinulla on kerrottavaa. Rakkaalle, kaukaiselle, vastasyntyneelle, valmistuvalle, lapselle, synttärisankarille, avioituvalle, elämänkumppanille, ystävälle... <3 

Tämä on ARVONTA, Napsahduksia-blogin facebook-seuraajille <3 Kaksi onnekasta voittavat arvonnassa uniikin lahjan omalle tärkeälle ihmiselle. Kerrot tarinasi ja puen sen runoksi <3 
Voittoon sisältyy puhelin/sähköposti-konsultointi, jonka pohjalta saat rakkaallesi runo-lahjan "

Runo voisi olla vaikkapa osa kastelahjaa, puhe tuoreelle avioparille, runo kutsukorttiin, runo lapsuuden ystävälle, omalle rakkaalle. Mieti kenelle tai mihin tarkoitukseen haluaisit runon, jolla on sinulle henkilökohtainen merkitys ja käy osallistumassa arvontaan täällä KLIK :)

Kiitos että olette sielä, olette tärkeitä <3

Terkkuja
Nadja

Uskalla unelmoida!

Lapsena olin semmoinen pää pilvissä kulkeva haaveilija. Haaveilin milloin mistäkin. Haaveilin vauvoista, omakotitalosta, näyttelijän ammatista, interreilistä, omasta maatilasta..
Välillä selailin tuntikaupalla Elloksen kuvastoja ja haaveilin millaisia vaatteita käyttäisin aikuisena, miltä näyttäisin, millainen mies minulla olisi ja kaksi lasta tietenkin. Tyttö ja poika, kaksoset. Nyt näitä Elloksen katalogihaaveita muistellessani tajuan että mun suosikki "miltäNadjanäyttääisona" oli Anne Kukkohovi :D Niin kaunis ja fresh, siltä mä halusin näyttää. Leveä hymy, valkoiset hampaat, "tavallisen kaunis" ja tuulen pelmottamat hiukset <3

Haaveilin toki monista muistakin jutuista, koulumatkat jotka kuljin kävellen olivat myös oikein haaveilijan verratonta unelmointiaikaa.. Haaveilin asuvani siinä yhdessä kaksikerroksisessa prameassa kivitalossa, ja kuvittelin mielessäni mitä kaikkea sisältä löytyisikään.. Ainakin poreamme, takkahuone, terassilla valkeat rottinkikalusteet ja kauniita kukka-asetelmia.

Haaveilu on aika jännää.. Joskus sitä haaveilee täysin hypoteettisista jutuista kuten lottovoitosta tai miljoonahuviloista meren rannalla. Joskus haaveet saattavat olla taas semmosia saavutettavissa olevia, esim. lomamatka, uusi koti, opiskelu, vauvahaaveet.

Mä olen huomannut itsessäni yhden merkillisen piirteen ihan hiljattain. Mä olen lakannut haaveilemasta, mä en oikein uskalla tai halua. Mä huomasin sen oikein konkreettisesti tässä elämäntapamuutos-projektissa. Mä en ole uskaltanut asettaa itselleni tavoitetta, mulla ei ole mitään tavoitevaatteita, en haaveile vaatteista joita voin pian käyttää. Ja mä pelkään että mä olen jotenkin kyynistynyt tähän maailmaan. Voiko olla totta? Ihan kamala ajatus!! Kait tää on joku vaihe vaan, ja oikeastaan tälle vaiheelle on nyt tultava muutos!
Ennen selasin mainoksia ja kataloogeja posket punaisina ja haaveilin kaikesta mitä haluan hankkia, asuntolehteä plärättiin vessanpöntöllä niin että jäi punainen rinkula peffaan, matkailuprosyyrit olivat tahmaisia sormenjälkiä ja kaffitahroja täynnä.

Mä olen aina ollut sitä mieltä että elämässä pitää olla unelmia, pitää haaveilla. Eihän muuten voi saavuttaa mitään. Tähänkö minä nyt haluaisin jäädä jumiin? En todellakaan. Enkä nyt tarkoita sitä että asiat olisivat huonosti, mutta paljon on saavutettavaa, paljon on mahdollisuuksia. Ja ne toteutuvat jos siihen uskoo, jos ne on päämääriä. Pitää haaveilla jotta ne saa muutettua todeksi <3

Millaisista asioista te haaveilette? Tai onko niitä haaveita ylipäätään?

Terkkuja
Nadja

Jenkkifutis vei maman mennessään!

Mä olen nyt taas vaihteeksi hurahtanut. Siis tämähän on tää (ainakin mulle) tuttu kaava: 

-mene

-koe

-innostu 

-ole koukussa

Tän kesän ykkösjuttu on ehottomasti jenkkifuta! Eikä mikä tahansa jenkkifuta vaan oman pojan joukkueen ,Vikings Juniors U15 pelit ja geimssit. 

Mä olen nyt saanut kunnian kulkea mukana kahdessa vieraspelissä ja ihan kunnon kenttäduuniin oon päässyt, sen liskäksi että oon jojona niin viimeksi Kouvolassa sain toimia myös "waterboy"- tittelillä :D Mä en voi sille mitään että mulla tulee mieleen tämä yksi Adam Sandlerin leffa, jossa hän näytteli pikkasen yksinkertaista ja honkkelia "waterboyta", tän mielikuvan ansiosta tunsin itseni aavistuksen raukkalaiseksi (hihhih) , mutta oli muutes kivaa hommaa! Ja pääsin ainakin ihan lähituntumasta seuraamaan peliä :D

Kouvolassa päivä huipentui vielä voittoon! Nämä mahtikset miehenalut taistelivat tiensä voittoon ilman vaihtomiehiä. Ja osaattee vaan kuvitella millaiset voitonjuhlat, keski-iältään 14-15-vuotiaat pojat järkkäsivät! Ei voinut muuta kuin nauraa ja nauttia poikien hyvästä fiiliksestä, ja ihan huipuista vitseistä tietysti haha :D 

Mun rakas 180cm "pikku-viikinki" :D 

Nää jäbät, täyttä kultaa <3

Ja on ollut tosi jänskää päästä sisälle tähän täsin vieraaseen lajiin. Eka peli Turussa oli täyttä hepreaa ja yhden ihanan mamsun kanssa naureskeltiinkin kun olimme pihalla kuin talipallot kentän tapahtumista :D Mutta nyt jo toista peliä seuranneena tuntuu kuin alkaisin pikkuhiljaa päästä kärryille.. edes pikkasen siis :)

Tämmöseen lajiin on täälä hurahettu, onko muita "kentänlaita-mamoja" kuulolla :D ? Ehkä jopa jenkkifuta-äitejä?

Terkkuja
Nadja

Mulla on teille yllätyys!! + video

Hei mulla on teille aivan huippu ylläriii, uusia tuulia, jänniä juttuja, uuden alkua ja suurta innostusta!

ps.sorge, nää kuvat vaan kuvastaa mun sekopäisen innostunutta mielentilaa , hahaa :D 

Muistatteko taannoisen, jokseenkin salaperäisen Hesan reissun (jos et niin KLIK )? No sielä tavattiin aivan huippu porukkaa ja meillä kaikilla yhteinen suunnitelma ja tavoite!

Kurkkaa mistä on kyse :

Hei, ja mun lisäksi 7 ihaninta:

Lapsiparkki

Äiti ja Melukylän lapset

Kun äiti kelaa

Norudemu

Ihan vaan tavismutsi

By Sari Kaariste

Bubble bath time

Tutustu Perheblogit-sivustoon KLIK ja käy ihmeessä tykkäämässä facebookissa KLIK

Terkkuja

Nadja

Runo äidille, runo äidiltä

Äidilleni

Kiitos siitä että olet juuri sellainen kuin olet
Kiitos että olet aina olemassa mua varten
Kiitos siitä että olet aina ihaillut minua, antanut lapsena laulaa kissanristiäisissä,
tanssia torilla, hyppiä uikkareilla kaatosateessa, myydä kukkia ovelta ovelle
Kiitos että olet antanut minun taplata tyylilläni
Kiitos kaikista ihanista lapsuusmuistoista, lämpöisestä sylistä, huolettomasta elämän ensitaipaleesta.

Lapsilleni

Hassut pienet höpönassut, maailman rakkaimmat pallerot <3
Teille haluan maailmassa vaan parasta,
iltarukouksessa toivon että teistä kasvaa itsenäisiä, onnellisia, oman polun kulkijoita,
siihen haluan teitä kannustaen kasvattaa, myötäelää polkunne, koukeroiset ja kukkaiset
Teidän maailmasta ei koskaan tule rakkaus loppumaan, minä rakastan teitä maailmassa eniten, nyt ja aina.
Teidän vuoksi hymy, nauru, ilo, ylpeys, itkut, huoli, onni, elämän suurimmat tunteet <3
Kiitos että saan olla teidän äiti, olen maailman onnekkain.

Silmät kyynelissä, kiitollisena, onnekkaana.
Ihanaa tulevaa äitienpäivää kaikille äideille ja äidiksi tuleville <3

Terkkuja
Nadja

Napa Näpsäkäksi: Bodyy, sporttii ja tsemppistä! Napa -20cm!!

Bloggaaminen on tässä muutaman viikon aikana ollut selvästi verkkaisempaa, mutta mitäs Napa on puuhaillut kun ei koneen ääressä enään ehdi kupeksia?

No jumpannut ja pumpannut, lenkkeillyt, nauttinut aurinkoisista ilmoista, puuhaillut ulkona ja sisällä. 

LSB-kurssi WAW Wellness Planetilla on lähtenyt oikein huisisti käyntiin ja tänään on täynnä neljä viikkoa todellista tsemppaamista, terveellistä ravintoa, ruokapäiväkirjan pitämistä ja ahkeraa liikkumista. Jumppaa/salia olen mahduttanut n. viisi kertaa viikkoon.

Ja mitä on tapahtunut?? No hei voin kertoa että Napa on nyt virallisesti 20cm pienempi!!
- vyötäröltä on lähtenyt 9cm
-rinnnan alta 4cm
-vatsan ympäriltä 4cm
-reisistä on tipahtanut yht 3cm.

Muutamat viikkojen varrella napatut selffiet, lenkkeilyä, saleilua, aurinkoa <3

Ja tiedän että tämä muutos on vasta alkusoitteloa. Mulla on niin hyvä mieli ollut tämän projektin aikana että tästä haluan pitää kiinni. Mä olen löytänyt itsestäni jopa oikein salikärpäsen :D Tätä en olisi uskonut vielä muutama viikko sitten!
Ja vaikka itse kaiken varsinaisen työn olen tehnytkin, niin kyllä on kiittäminen WAWin upeaa porukkaa. Yksin en olisi tähän pystynyt, en mitenkään päin. Ja uskon että sama on aika monella parempaa kuntoa, oloa ja ulkonäköä halajavilla. Intoa ja tarmokkuutta löytyisi mutta itse toteuttamisen suunnittelu, ja siihen tarvittava opastus puuttuu. Yksin yrittäminen ja oikeanlaisen tuen puuttuminen voi käydä työlääksi ja innostus hiipuu.

Eli mitä koitan sanoa: Jos sulla on intoa ja halua tehdä elämäntapamuutos, tehdä se paras palvelu omalle itsellesi, niin pidä mielesi avoinna esim hoikistumiskursseille, jopa personal trainerin palveluille. Näin sanoo Napa joka vielä pari kuukautta sitten uskoi pystyvänsä tähän touhuun yksin, mutta saikin huomata ettei se onnistunut. Ja nyt oikenlaisessa ympäristössä, hyvillä avuilla, rohkaisevalla ja tsemppaavalla tuella, voin sanoa että tämä on niin siistii, ja jopa ihan helppoa!

Tsemii kaikille meille elämäntapamuutoksen tehneille ja sitä suunnitteleville <3 We can do it!!

Terkkuja
Nadja