Täälä me ollaan perinteiden mukaan uitu ja saunottu ja ennenkaikkea nautittu olostamme. Täälä sielu lepää, aina!
Pikkasten kanssa käytiin eilen tervehtimässä ihania heposia. Meidän ihan mökkitien alussa on kesälaitumella äitiheppa pikku varsansa kanssa ja on enemmän sääntö kuin poikkeus että niitä käydään moikkaamassa kun ollaan mökillä.
Se on jännä kuinka lapset innoissaan hypähtelevät ja täpisevät kun tallustellaan kohti aitausta, mutta saman tien kun päästään näköetäisyydelle hepoista, lapset hiljenevät ja rauhoittuvat. Isoissa eläimissä on jotain niin kiehtovaa, ja nää hepat on ainakin lumonneet meidän lasten sydämet <3 En yhtään ihmettele että hevosterapia on ihan oikea terapia-muoto, vähintäänkin terapeuttinen vaikutus näillä on meidänkin hikihosupöksyihinkin!
Illalla tietysti saunottiin punaisessa uloksaunassa ja tehtiin jalkakylpyjä <3 Tää on niin parasta sielun ja ruumiin hoitoa ettei mikään vedä vertoja! Parasta yhdessäoloa perheen kanssa ja pienistä suurista onnenhetkistä nauttimista. Nytkin tässä kirjoittaessa ja kahvikuppia siemaillessa on ihana kuulla avonaisesta ovesta kantautuvaa veden loiskuntaa ja lasten ilon kiljahduksia (eivät oikeesti ees riitele!! ainakaan nyt justiinsa :D ). Mun mielestä tää on ELÄMÄÄ <3
Leppoisaa lauantaita ja hyvät huvilakaudenpäättäjäiset kaikille <3 Me läksetään pian metsään tutkimusretkelle, mitä teidän lauantaihin kuuluu? :)
Terapiasta terkkuja
Nadja
