maanantai 28. joulukuuta 2015

Mauton ja hajuton vai kaikilla mausteilla?

Oi jestas miten pitkäksi venähtänyt breikki blogin parissa!! = ollaan levätty, nautittu, kyläilty ja ikävä kyllä sairasteltu myös..Mutta oonpa mä nyt tässä aikani kuluksi ehtinyt taas miettiä. Oon miettinyt sitä millaisista ihmisistä mä tykkään tai en tykkää, ja miksi.

Kaikista eniten NOUNOU on mun mielestä  "mauton ja hajuton", ihan joka levelillä. Ihmisessä pitää olla persoonaa, elämää ja asennetta. Oli se sitten hillittyä ja seesteistä, hömppää hempukkaa tai rokkaavan raflaavaa.
Mikä mun mielestä on mauton ja hajuton? (käytän tästä eteenpäin lyhennettä m&h, koska tuo mauton ja hajuton tuntuu aika työläältä kirjoittaa :D )
No siis semmonen joojoojeesjees-meininki, takinkääntäjät, persuksien nuoleskelijat.. Se, että ollaan sitä mitä ollaan siksi että niin "kuuluu" olla. Toimitaan niinkuin muut odottavat ja näytetään sitä mitä toiset haluavat nähdä. Se että ihmisessä ei ole mitään omaa särmää, ei välttämättä näy kilsojen päähän, jotkut saattavat jopa yllättää sillä persoonattomuudellaan tai toisinpäin.

Tähän m&h gengreen saattaa ajautua aika helpostikkin. varsinkin jos on kiltti ja miellyttämishaluinen luonne, "massan mukana kulkija". Note to myself myös, kiltti tietysti saa olla ja tilannetaju on suotavaa, mutta omaa itseensä ei tarvii muokata uusiksi aina kun on tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa.

No mikä sitten taas on mun mielestä JEESJEES ? Aidot ihmiset, saa olla makua ja hajua :D Mä tykkään  hyvinkin erilaisista ihmisistä. Iällä, sukupuolella tai ympäristön asettamalla arvoasteikolla ei ole merkitystä. Ihmisen aitous ja persoona ovat ne asiat mitkä tekee muhun vaikutuksen.
Tietynlainen huumori (mussa on varmaan jotain vikaa kun en osaa oikein nauraa tai huvittua semmosista perus hahhahaa-jutuista, vaan enemmänkin aito tilannekomiikka ja "huonot jutut" saa nauramaan vedet silmissä ja pissat housuissa) , elämän myönteisyys, innostuneisuus ja innostavuus, tai toisaalta jonkilainen ihmisestä huokuva viisaus (siis ei mikään tietoviisaus vaan oikea ihmisenviisaus, jynöu )  ja rauhallisuus/seesteisyys, se että ihminen on balanssissa itsensä ja ympäristönsä kanssa.

Mä itse haluaisin kovasti kuulua (No kuka ei!!)  myös tähän porukkaan, jotka osaavat valloittaa omalla itsellään ja persoonallaan. Mutta kyllä se taito taitaa olla aika sisäänrakennettua, sitä joko on tai ei ole.  Niin :D

Milllaisista ihmisistä te tykkäätte ja kuulostaako tämä NOUNOU ja JEESJEES lokerointi yhtään tutulta? 

Leppoista maanantainai-iltaa <3 (Mulla on niin aivot kinkussa ja suklaassa että kirjoitin tuohon aluksi lauantai-iltaa, hihhiii, Onneks joulu on kerran vuodessa vaan!! )

Terkkuja
Nadja







21 kommenttia:

  1. Niin totta! Eniten ottaa päähän kun niitä joojoojeesjees tyyppejä ei aina heti erota kun osaavat niin hyvin olla mielin kielin, vasta jälkeenpäin huomaa että tuli luotettua väärään tyyppiin :/ Mutta, vanhetessa viisastuu ;) Kyllä joskus vaan heti tietää että ton kanssa synkkaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis näitä yllättäjiä kyllä löytyy! kummassakin lokerossa.. Ja vanhetessa viisastuu, mä olen ainakin nyt parin viimeisen vuoden aikana kehkeytynyt lähes neropatiksi ihmisten "haistelussa" :D Voiko noin sanoo ;)

      Poista
  2. Mä taidan olla tykkäämisissäni aika samanlainen kuin säkin. Tykkään monenlaisista ihmisistä ja eniten kai niistä joissa on sitä sunkin peräänkuuluttamaa särmää. Ei saa olla liian hiottu, vaan pitää olla aito - sellainen oikea ihminen ja sopivalla tavalla hupsu, joka kuitenkin osaa vakavoitua tilanteen sitä vaatiessa. Rehellinen, reilu, juuri sellainen kuin itse on. Ei pidä esittää mitään tai muuttaa itseään eri ihmisten parissa.

    En varsinaisesti osaa lokeroida ihmisiä tai heidän piirteitään sen enenmpää, mutta sen osaan sanoa, etten tykkää ihmisistä ketkä on ajattelemattomia, töykeitä tai "muuttavat muotoaan" sen mukaan kenen seurassa ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No toki pitäis tuota lokeroimista välttää, mutta joskus on vaan näitä niin räikeitä tapauksia joita on hyvinkin helppo pistää lokeroon :D
      Nää "takinkääntäjät" on varmasti se pahin, koska niistä ei aina ihan heti osaa sanoa ovatko lintuja vai kaloja :) (tai kanoja , hehe)

      Poista
  3. Samoilla linjoilla olen. Hajuttomalta ja mauttomalta vaikuttava tyyppi voi toisaalta olla ihan paras. Mun parhaista parhain kaveri vaikuttaa (selvinpäin) sellaiselta mutta kun oppii tuntemaan niin on kaikkea muuta. Kännissä se osaa olla superdorka ja useimmiten sillon suututtaa porukkaa sen kun suutansa aukoo mutta ite tietty rakastan sitäkin tyyppiä :D Mutta siis kameleontti on ihmistyypeistä rasittavin heti kaksnaamaisuuden ohella. Aika paljon sitä tietysti itsekin muokkautuu sen mukaan missä seurassa on mutta kyllä mulla on aivan omat mielipiteet ja oma persoona enkä pelkää olla sitä mitä oon. Tai ehkä välillä pelkäänkin mutta ois liian suuri vaiva yrittää olla muuta ;) Mä tykkään sun blogin kautta välittyvästä persoonasta ja erityismaininnan annan sun tyylille kirjoittaa blogia. Mun silmään se näyttää sellaiselta harkitsemattomalta tajunnanvirta- tyyliseltä kirjoittelulta ja todellla itsekriittisenä tekstinviilaajana (siksi niitä postauksiakin tulee niin saatanan harvoin :DD) arvostan, että kehtaa täräytellä eetteriin sitä mitä tulee. Tykkään siis siitä, että kokonaisuus ei ole tyylitelty ja harkittu - kovan kilpailun blogimaailmassa sitä harvemmin näkee. Kai siksi että ajatellaan sen karkottavan lukijat. Sun blogi on todiste siitä että näin ei ole :) Vuodatin näköjään luvattoman pitkästi ja vähän aiheen vierestäkin. Aasinsiltailin :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, turhan usein tätä m&h(haha)-lokerointia saatetaan tehdä ihan vaan ihmisen ulkonäön perusteella, esim ulkoilupuku, retkikengät ja maantienharmaa ponnari (höystettynä ehkäpä selkärepulla ja kävelysauvoilla) saattais houkuttaa tekemään vääriä johtopäätöksiä. Ja kun ihmistä oppii tuntemaan saattaa löyttyä maailman magein ja ihanin tyyppi <3
      Muistan ikuisesti kun olin siskon kanssa lenkillä vesisateessa ja kärräsin kaksostenkärryjä kumpparit jalassa ja hiukset liiskassa (n. 11 vuotta sitten) ja jotkun pimatsut kulkivat siitä ohi ja kuultiin kuinka nää mun kohdalla supattivat jotain "sexyysexyy" :D Haha, muistan kun kysyin siskolta että jaa eikö musta muka huou (siis sana huokuu, kuin se taipuu?) sisäinen tyylikkyys?? Vastaus oli kylmä "jooei" :D :D Mutta eipä se mua haitannut, kumpparit jalassa ja hiukset liiskassa täälä talsitaan edelleen, jos sataa siis..
      No joo aasinsiltoja tuossakin :)
      Kiitos ihanan lämmittävästä kommentista <3

      Poista
  4. No mä en tule ollenkaan toimeen sellaisten tuuliviirien kanssa, joista ei ota ollenkaan selkoa mitä oikeasti ovat vaan aina seuran mukaan vaihtavat tapaansa olla. Aidosti omanlaisensa tyypit kulkee vuodesta toiseen kavereina ja ystävinä mun matkassa. Särmä se kai on, joka tekee ihmisestä kiinnostavan ja persoonallisen.

    Selkään puukottajat on pahin ihmislaji!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Takinkääntäjä-henkiset tuuliviirit on just tosi ärsyttäviä! Ihan "aidot" tuuliviirit saattaa olla taas maailman ihanimpia ja spontaanimpia, joskin raskaita jos soutavat ja huopaavat :)
      Ja ai että, selkäänpuukottajat ihan vihoviimeisiä .. Oon kans niin herkkä et varmaan"kuolisin" oikein räikeästä selkäänpuukotuksesta..

      Poista
  5. Hei kiva kuulla sinusta taas ;D<3 Onhan se niin, että tällaiset erikoisemmat ihmiset kiehtovat. Heidän juttuja on hauska kuulla ja on mielenkiintoista tutustua heidän taustoihin: miksi heistä on tullut seillaisia kuin he ovat?! Mutta sitten on ne ärsyttävät tyypit jotka oikeasti ovat aika taviksia, mutta yrittävät olla jotain mitä he eivät kuitenkaan ole. Olla erikoinen vaan sen olemisen takia. Koska se on cool. Ehkä tiedät mitä tarkoitan?! Kaikista tärkein on minusta se että uskaltaa olla oma itsensä, oli se sitten "hajuton ja mauton" tai "super räväkkä" ja erikoinen tyyppi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just sitä hainkin takaa että kunhan on oma itsensä niin se on cool <3 :)
      On todella vähintäänkin ärsyttävää jos joku koittaa esittää jotain mitä ei ole! Harmi vaan että toiset ovat siinä todella taitavia!
      Ja kiva olla täälä taas höpöttelemässä <3

      Poista
  6. No ihan samaa mieltä sun kanssa! Jotenkin itselleni tulee kiusallinen olo tällaisten mukautuvien ihmisten seurassa kun ei koskaan tiedä ovatko he nyt omia itsejään vai vetävätkö jotai roolia mieliksi. Jokaisen tulisi olla vain oma itsensä sillä pääsee pitkälle :) Ja kiva kun taas olet täällä, sun jutskia on kaipailtu :) ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihana Nea <3 nyt taas jutskaputskaillaan :D
      Ja kyllä tuo on niin totta että omana itsenään pääsee pisimmälle <3 Ja ilman turhia sotkuja :)

      Poista
  7. Kiva kirjoitus, ja olen ihan samaa mieltä :) ensivaikutelma susta ei mennyt kyllä m&h kategoriaan,joten voit olla huoleti sen suhteen :D

    VastaaPoista
  8. Mulla on kyllä taipumusta olla juurikin M&H... Ainakin vieraammille ja ennen kuin muhun tutustuu. Iän myötä olen opetellut olemaan rohkeammin oma itseni. Ei se aina niin helppoa ole, kun ei oikein itsekkään tiedä mitä haluaa. Minua ärsyttää ihmiset, jotka esittävät ja haluavat vaikuttaa paremmilta, menestyvimmiltä ja rikkaammilta kuin ovatkaan. Ja ihmiset, jotka pyrkivät hyötymään muista ihmisistä valiten kaverinsakin sen mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä totta, niinku kirjotinkin niin tuohon m&h-lokeroon on myös helppo ajautua, varsinkin jos on kiltti/epävarma itsestään, ja niinkuin sanoit niin iän ja kokemuksen kautta oppii itseään onneksi tuntemaan <3 :) Uskoisin että kaikilla meillä on se"hakuvaihe" jossain vaiheessa elämää. Kuka olen, ja miksi haluan tulla jne.. .

      Ja kyllä, esittävät ihmiset on kyllä niin törpelyksiä että hohhoh!

      Poista
  9. Tykkään kaikenlaisista ihmisistä. Energiasyöpöt jätän omaan arvoonsa mutta kaikkien muiden kanssa pyrin tulemaan toimeen tavalla tai toisella. Olen huono lokeroimaan mitään kun en noista lokeroista välitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdyn kyllä siihen että mäkin teen parhaani että pystyn olemaan kaikenlaisten ihmisten kanssa tekemisissä ja lähes poikkeuksetta siinä onnistuukin :) mutta se on taas eri asia että millaisista ihmisistä oikeesti hullaannun ja millaisia ihmisiä haluan ympärilleni <3

      Poista
  10. Tosi hyvä postaus! Iloiset, välittömät, aidot, läsnäolevat ja värikkäät ihmiset ovat <3. Inhoan myös noita millä ei ole mitään omia mielipiteitä tai sanottavaa ja muutenkin ovat niin mauttomia ja hajuttomia. Ihmisessä pitää olla luonnetta !

    VastaaPoista
  11. Kiva lukea sinun ajatuksia erilaisista ihmisistä :). Minusta on tullut sen verran laiska, etten jaksa juurikaan ärsyyntyä enää kenestäkään, ehkä vähän saatan naurahtaa joillekin ihmisille tai ennemmin heidän ajatuksilleen. Toki mielenkiintoisimmilla ihmisillä on jotain erilaista omassa olemuksessaan, luonteessa tai ajatuksissaan. Karismaa tai luonnetta. Mutta viihdyn kaikenlaisten seurassa, kaikkien kanssa ei juttua riitä, mutta se ei haittaa. Osaan olla välillä hiljaakin ja antaa tilanteen kulkea omalla painollaan. Ja olen varmasti yksi niistä mauttomista ja hajuttomista ihmisistä, ei sillä ettenkö tietäisi mitä haluan, minulla ei vaan ole tarvetta tuoda sitä esille kaikissa yhteyksissä. Lähipiirin ihmisistä tiedän ne kaikkein voimakkaammat mielipiteet omaavat henkilöt ja sen, että heidän kanssaan ei kannata kailottaa omaa mielipidettään liian voimakkaasti ellei halua aloittaa riitaa. Olen silloin hiljaa, eikä se tarkoita, että olisin samaa mieltä ;). Ehkä se toinen osapuoli saattaa käsittää hiljaisuuteni niin, mutta ei se haittaa. Minulle riittää, että itse tiedän oman mielipiteeni. Ymmärrän kyllä tuon pointin mielipiteen vaihtamisesta seuran mukaan ja se on kieltämättä aika turhauttavaa. Ollaan samaa mieltä vain miellyttämisen vuoksi, silloin juuri kadottaa sen oman itsensä. Unohtaa jossain vaiheessa ajatella omat ajatuksensa ja ehkä sitten joskus huomaa, ettei tiedä kuka on.

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kommentistasi, arvostan <3