valokynä taittamaan silmistä eilisen
Kynsissä kimallus, viimeistelty lakka..
Elävässä liikkuvassa jotain haurasta ja harmaata, kasvoilta puna paennut kylmiin huuliin.
Käheenä huutaa eilinen, hulluna huutaa huominen..
Ajatusten virta kuin kuristava köysi vaimentaa halutut lauseet.
Askel askeleelta, lähempänä jotain mitä ei ehkä halua edes saavuttaa
Jos vaan hiljaa makaa , uneen notkahtaa, pehmeään pumpuliin jäisi makaamaan.
Käheenä huutaa eilinen, hulluna huutaa huominen..
Ajatusten virta kuin kuristava köysi vaimentaa halutut lauseet.
Askel askeleelta, lähempänä jotain mitä ei ehkä halua edes saavuttaa
Jos vaan hiljaa makaa , uneen notkahtaa, pehmeään pumpuliin jäisi makaamaan.
Peilistä katsoo lasiset kasvot, pakotettu hymy
Pistän purkan suuhun ja puren kaiken pois"
Mietin kuinka monta pakotettua hymyä, tukahdutettua avunhuutoa, loppuväsynyttä ihmistä kohtaan. Missä näitä ihmisiä näkee, saavatko apua, vai punaavatko huulensa vaan päivä toisensa jälkeen.
Mistä voi tietää että toinen ei voi hyvin? Ja mistä taas näkee että kaikki on hyvin.
Meidän maailma on niin täynnä "tekoa" ja "feikkiä", mistä voi nähdä kuka on hukkumassa?
Kaikesta huolimatta ja juuri sen takia :D Toivotan teille kaikille ihanille lukijoille aurinkoa ja onnea häämöttävään kevääseen, pidetään itsestämme ja toisistamme hyvää huolta <3
Sunnuntai-terkkuja
Nadja