maanantai 31. elokuuta 2015

71kuukautta elämästä imettäjänä. Näinkö se loppuu?

Näinkö se ois nyt loppu. Mun imetystaival. 
Pieni juttu maailmalle, iso juttu mulle. 
71 kuukautta mun elämästä, 5v 11kk, 5 lasta. Aikani alkukantaisena "emona". 

Vielä hetki sitten mä imetin Mimosaa muutaman kerran vuorokaudessa lähinnä yöaikaan ja aamuisin, Mimosa nukkui meidän kanssa perhepedissä ja oli ihan luontevaa siinä samalla antaa hörppyä jos tarvis. Nyt Mimosa on siirtynyt nukkumaan omaan sänkyyn joten imetys on pikkuhiljaa hiipunut itsestään. 
Nyt ollaan tilanteessa että tissiä lutkutetaan pienenä läheisyys tankkauksena n. kerran päivässä, joskus voi olla päivä välissä että tankkaus unohtuukin.
Mä luulen että Mimosa ei enää montaakaan tippaa sieltä kerrallaan ryystä mutta lussuttais mielellään sen pienen hetken, ihan vaan koska se on hänen mielestään kivaa. Hymyilee, kihertelee, maiskuttelee ja sanoo namnam, ihanaa tissiä.

Mä oon pohtinut itekseni että kumpi meistä tässä imetyksessä on oikeesti enemmän koukussa, minä vai Mimosa? Varmasti minä. Huomaan että oon jopa jonkun verran pettynyt kun Mimosa ei enää malta olla rinnalla niin kauan että maito alkaisi herua. Eikä tässä nyt oikeesti ole varmaan mitään järkeäkään enään. Voidaanhan me halia ja lötkötellä muuten vaankin. 

Mä kirjoitan tän postauksen sen takia, että itse ymmärtäisin että tämä on nyt tässä. Mimosaa ei enää kiinnosta saada rinnasta maitoa, enkä viitsi nyt minään hetken huvituttinakaan alkaa olla. 
Mun täytyy nyt vaan hyväksyä että yksi virstanpylväs on nyt ohitettu, yksi portti takanani suljetaan.

Kun pistän silmät kiinni, muistan vielä ne imetyksen ensihetket, synnytyssalissa, kaikkensa antaneena.
Uusi elämä sylissäni, pieni ja avuton, vaativa, niin minusta riipuvainen. 
Lämmin pehmeä vauvan iho, utuiset silmät, hapuileva katse, rintaa rapsivat pienet kynnet.
Uusi ihminen, oma vauva, minun kaikki.

Itkuhan tässä tulee. 

Terkkuja
Nadja

24 kommenttia:

  1. Varmasti haikeata. Imettäessä saa niin ihanan yhteyden lapseen ♡ nyt sitten vain halitte ja pusuttelette :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On haikeeta <3 Mutta kyllä tämä tästä kunhan kunnolla sisäistän asian <3 En olisi joskus aioinaan voinut edes kuvitella miten koville tämä ottaa.

      Poista
  2. Ihana tuo runoelma! Ihan liikutuin <3 Tuli niin mieleen ensihetket pikku neidin kanssa, kun toinen tarrasi heti napakasti rinnasta kiinni ja alkoin syödä ensimmäisiä pisaroita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä, ne ensihetket <3 Voi kun saisi skrollattua aikaa taaksepäin ja tuntea sen edes ihan pienen pienen hetken <3

      Mutta onnea on ihanimmat muistot syvällä sydämessä <3

      Poista
  3. Vau, 71 kk!! Hatunnosto sinulle, kun olet imettänyt kaikkia lapsiasi <3
    Lopetttaminen on haikeaa, mutta menee nopeasti ohi, kun pusuttelee ja halii paljon <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Karina <3 Kyllä tämä tästä, nyt oon vaan jotenkin tosi herkillä <3

      Poista
  4. ♥ En haluu ees ajatella.. On se niin spesiaali yhteys kun imettää, ei voi ees tajuta ennenkuin kokee sen, kyllä te selviätte ♥ :)

    VastaaPoista
  5. Pillahdin poruun tosta tekstin loppuosasta. Empäs koskaan ajatellut että imetyksestä tulee näin tärkeää mulle. Alkuun se oli niin pakko pullaa ja kivuliasta että laskin päiviä koska "saa" antaa soseita. Nyt mä poraan täällä kun mietin että sekin täytyy joskus lopettaa! :-D No, onneks meillä on vielä aikaa, vauva on vasta puolivuotias.

    http://sininennorsujasamettikarhu.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Voi sulla on onneksi vielä aikaa <3 Nauti siitä :)

      Poista
  6. Oon jonkin aikaa lueskellut tätä sun blogia, ihana ja elämänmakuinen!
    Nyt kommentoin kun osuit niin arkaan paikkaan :D
    Meidän nuorimmainen söi tissiä yksivuotiaaksi (on nyt siis 1,5v) ja olihan se haikea hetki äidille.. en tiedä kumpi vaihtoehto olisi parempi, se että lapsi itse ei enää halua vai se että äiti päättää lopettaa?! itselläni ainakin molempi pahempi, yhtä iso morkkis joka kerta :)

    Viimeisestä lopetuksesta onkin jäänyt erittäin haikeat fiilikset, koska tiedän ettei sitä seuraavaa enää tule <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Salla <3 ja kiva kun rohkaistuit kommentoimaan :)

      Tuo olikin hyvä kysymys, kumpi ois parempi että lapsi vai äiti tekee päätöksen lopettaa. Molempi pahempi munkin mielestä. Toki jos ajattelee oikeesti järjellä niin ihanteellisessa tilanteessa imetys pikkuhiljaa hiipuu pois. Niin kuin meillä nyt on käynyt. Mut silti mä joudun tietysti viedä tän jutun loppuun. Ja ai että kun pusertaa <3
      Ja kun tääläkin on päätetty että vauvoja ei enää tule..

      "Aikansa kutakin" on sanonta mikä on helppo sanoa, mutta aika raadollinen sanonta kuitenki loppupeleissä! <3

      Poista
  7. Oih! Haikeiden tunteiden keskellä on hyvä muistaa, että voit olla ylpeä itsestäsi sillä tämä on oikeasti todella hieno saavutus. <3 Tsemppiä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Såfin <3 Kyllä se pitää niin ajatella :)

      Poista
  8. Mulla pääsi itku tuossa viimeisessä osiossa..ne ensihetket on vielä niin tuoreessa muistissa. <3
    Paljon tsemppiä sinne! Lapset kasvaa niin kauheeta vauhtia, vois ihan hetken pisempään pysyä pikkuisina. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sanoppa muuta <3 kyllä lapset on loppupeleissä niin hetken pieniä <3

      Poista
  9. Itku on mullaki lähellä <3 Kaikkia 10.ä sain hetken verran imettää,pisimpään pääsin siitä nauttimaan erityiseni kanssa,kokonaiset 8kk.tta <3

    VastaaPoista
  10. <3 Voi on tää elämä niin ihanankamalan riepoittelevaa <3

    VastaaPoista
  11. Hurja määrä imetyskuukausia! Nostan hattua tuosta suorituksesta.
    Meidän kuopus oli varsinainen tissipoika,vierottaminen oli suorastaan vaikeaa ja poika oli jo 2v. Minulla haikeus viimeisen vauvan imettämisen lopettamisesta meni ohitse nopeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä yllätyin itsekkin kun ynnäsin kuukaudet yhteen :D Mulla on esikoisen imetysaikaa lukuunottamatta ollut onnistuneet imetykset. Esikoista imetin 2kk (oli paljon vaikeuksia), siitä eteenpäin 10kk, 1v5kk, 1v1kk ja 2v 5kk. Uskon että mullakin helpottaa pian, mutta hetkellisesti oon kyllä nyt aika haikuna.. <3

      Poista
  12. Meilläkin on selvästi loppumassa :( Pihvi 13kk ja 10 päivää ei enää jaksa tai viitsi, paitsi väsyneenä. Kerrat ovat pudonneet jopa vaan kahteen. Mutta enpä minä voi pakottaakaan. Onneksi pian saan sen uuden imetettävän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, toisaaltahan se on ihanteellista että saa(joutuu) lopettaa silloin kun lapsi on sitä mieltä että nyt riittää. :)
      Ja pian on sulla se uus ihanuus siinä rinnalla <3

      Poista

Kaunis kiitos kommentistasi, arvostan <3