Sen sijaan näissä vesissä kahlaavan Napasen mietteet on ollut tänään ihmisten "helveteissä". Siis mikä on toisen helvetti vois olla toisen taivas , ja toisinpäin.
Oikeesti miettikää esimerkiksi jotain äitin pikku pullamössöä täälä meidän leveysasteilla, lempparipleikkapeliin on tullut naarmu ja se ei nyt enää toimi. Kyllähän siitä helposti pieni (tai aika isokin) helvetti nousee kun rääytään menetettyä peliä! Koko elämä on pilalla ja suolaiset kyyneleet valuvat pitkin hyvinvoivia poskia..
Samaan aikaan poika jokunen leveysaste alapuolella itkee kylmyyttä, nälkää, menetettyä lapsuutta. Hyppäisi pullapoitsun helvettiin taivashaaveissaan koska vaan!
Jossain päin maailmaa nainen on onnensa kukkuloilla ja koskettaa lähes taivasta tanssiessaan varpaillaan. hän on päässyt oikeeseen palkkatyöhön ja pystyy kustantamaan opiskelunsa! Se vaatii pitkää päivää muutaman vuoden, mutta se ei paina puntarissa,. Nuoren naisen unelma on täyttynyt ja hän saa mahdollisuuden opiskella!
Samaan aikaan jossain päin maailmaa itketään kun opiskelut ovat pappabetalar-meiningillä venyneet liian pitkiksi ja nyt pitäisi ruveta bilettämisen sijaan tekemään töitä! Ketä ikimaailmassa voi olla niin kauhea vanhempi että jättää reilu parikymppisen tyttärensä heitteille! "Nyt mä en ainakaan ikinä valmistu" itketään pehmoiseen valkeaan tyynyyn. Naisen maailma on murentunut, ja itkulle ei ole tulla loppua, tämä ei ole mahdollista!!
Kaksi ihan hypoteettista esimerkki-stooria.. Mutta joo, näitä mä olen tänään miettinyt..
Kenen tuska on oikeutettua? Kenellä on lupa olla surullinen ja mistä asiasta?
Saako äiti olla väsynyt tai vihainen lapsilleen kun maailma on täynnä lapsettomia? Saako itkeä katkennutta kynttä kun jossain itketään sodassa amputoituja sormia?
Yksi elämänviisaus jonka oon oppinut isältä on :
Tuska on aina vakio.
Kaikilla on omat ristinsä ja niitä me kannetaan. Toisen risti on painavampi kuin toisen, joku jopa kaatuu ristinsä alle. Mutta risti on silti olemassa, oli se sitten kevyt tai painava.
Mietteliäitä terkkuja
Nadja
Hyviä ajatuksia! ❤
VastaaPoista<3
PoistaSiis mä oon miettiny noita ihan samoja juttuja!!! :D
VastaaPoistaJa oon nyt tähän omat viisaat lauseeni kirjottanu ja pyyhkiny sata kertaa, mut ei tuu mitään järkevää lisättävää selvästikään :D
Monesti jos nään jonkun kitisevän jostain pikkuasioista koko ajan, nii aattelen että toi pitäs hetkeks heittää jonkun toisen saappaisiin.
Mut niihän se on, jokaisen ilot ja surut on nii henkilökohtasella tasolla :D (samperi kun en osaa nyt oikeestikaan heittää tähän mitään järkevää!:D)
<3
PoistaKiitos, ihana kommentti :) Olen otettu :D
Mä itekkin luin ton tekstin uusiksi äsken ja mietin että onpa tyhjentävästi kirjotettu :D Tuli jostain takaraivosta vissiin ;)
Mukavaa pohdintaa ja juuri näin se on. Huomaan itsekin joskus, että valitan turhasta ja sit ku tulee oikeesti paska tilanne niin unohtuu pikkumurheet...Ihanaa viikonloppua ♡
VastaaPoistaNäinpä, yhdellä hetkellä maailma kaatuu levahtaneesta jugurttipurkista ja toisena taas kahlataan vähän syvemmässä ojassa.. silloin pyyhkis niitä jugurtteja oikeinkin mielellään..
PoistaNiimpä. Tätä pitäisi kyllä kaikkien miettiä sillon kun kitistään turhista asioista. Ihan itseni myös :D
VastaaPoistaNäinpä, ja luen mukaan itseni myös! :D
PoistaHyviä pohdintoja. First World Problems.
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaJoskus hyvä pohtia tuota kun velloutuu murheissa. Mutta toisaalta oikeutettuja ovat "pienetkin" murheet, vaikka jossain nähtäisiin nälkää <3
VastaaPoistaJoo, siis mä olen ehdottomasti sitä mieltä että kaikilla on oikeus murheisiin, oli ne sitten pieniä tai isoja <3
PoistaTodella hyviä ajatuksia ja toi loppu oli oivasti sanottu <3
VastaaPoista<3
PoistaToivon, että sinun ensi viikko olisi parempi! Eikä aina voi olla se parhain päivä! <3 Ja mitä syviä ajatuksia! <3 Kyllä muistan, että omassa lapsuudessani on jopa käytetty näitä vertauskohteita esimerkiksi ruokapöydässä kun ruoka ei ole maistunut. Silloin ollaan yhdessä pohdittu sitä ettei kaikilla lapsilla edes ole ruokaa josta valittaa.. Niinhän se on. Mutta toisaalta minusta kaikkien pitää saada joskus olla murheissaan asioista oli ne sitten pieniä tai suuria <3<3
VastaaPoista<3 Kiitos ihana Såfin <3
PoistaMulla ei oikeestaan ole mitään isompia murheita onneksi <3 Pikkusta ristiä siis kannetaan :D Mutta on sekin välillä työlästä <3
Ihanan pohtivaa kirjoitusta!
VastaaPoistaTsemppiä arkeesi :)
Kiitos, mä oon vähän tämmönen kelaaja :)
PoistaNiinhän se on. Jokaisen ihmisen henkilökohtainen maailmanloppu on juuri sen oman itsensä näköinen. Siinä omassa mittakaavassa ja aina löytyy joku, jolla menee vieläkin heikommin. Vähän samaa sivuaa tämä ajatus, joka on mielestäni todella hyvin sanottu: "Sinun rasittava arkesi on lapsesi ainutlaatuinen lapsuus". Tottakai pitää välillä valittaakin, ja juuri niistä mistä haluaa, mutta pistäähän jotkut lausahdukset aina välillä pohtimaan asioita :D
VastaaPoistaIhanampaa loppuviikkoa Nadja <3
Näin on :)
PoistaJa kiitos <3 Vaasassa paistaa aurinko ja tiedossa on tänään ainakin reipas kävelylenkki kaverin kanssa + smoothiekokeiluja , joten eiköhän tästä hyvä tule :)
Hyvää pohdintaa. Isäni sanoi minulle, että kannattaa jättää liika mietiskely hevosille, niillä kun on iso pää! :D Isät! <3 ;)
VastaaPoistaIhanaa viikonloppua! <3
Haha, mä luulen et mä oon sit aikamoinen hevonen :D Ison pääni ja ajatuksieni kans :D :D hehhee
PoistaIhanaa viikonloppua <3
Itekin joskus ajatellut näitä samoja juttuja. Kyllä sitä tulee kitistyä ihan turhanpäiväsistä asioista ja liian usein! Hyvä kirjoitus taas <3
VastaaPoistaKiitos Nea <3
PoistaOsuit naulankantaan.
VastaaPoistaThänks <3
PoistaTää on muakin paljon puhuttava aihe. Ihanasti siitä kirjoitit! Mä olen tästä vähän tälläistä (epämääräistä ehhhheh) mieltä, että toisaalta jokaisen senhetkisissä olosuhteissa se murhe on tietenkin sille ihmiselle jollakin tapaa vakava asia ja siten ehkä tunteena oikeutettu. Mutta sitten taas toisaalta: get over it. Meidän ainakin täällä (ihan hyvässä maassamme) pitää ymmärtää ympäröivää maailmaa ja päästää vain pieni itku ja senjälkeen niistää nenu ja jatkaa eteenpäin. Saikohan tästä mitään selvää hehhhehh :D siis niin kuin että tarkoitin kuinka ihmisen tunteet on niitä aitoja jokatapauksessa, mutta ne pitää sovittaa raameihin ja elää sen mukaan. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaHei, sain kiinni oikein hyvin :D Ja oon samaa mieltä, nimenomaan :get over it :D
PoistaKivaa viikonloppua <3
Mielenkiintoisia mietteitä <3
VastaaPoistaSamaa pää kesät talvet :D , joskus tulee tällaistakin mietittyä :)
PoistaHyviä ajatuksia!
VastaaPoistaMä en oikein tiedä. Ajattelen, että väsyminen ja omille lapsilleen suuttuminenkin ovat inhimillisiä reaktioita, jotka välillä ottaa vallan meistä kaikista. Mutta toisaalta tunnen ihmisiä, joilla on aina se kaikki negatiivinen siinä, tiedätkö. Päivästä toiseen väsyttää ja vituttaa ja lapsilauma kitisee... On tehnyt mieli sanoa, että mietipä jos sulla ei olisi niitä lapsia. Tosin purnauskin silloin tällöin on ok ja paikallaan, koska parhaimmillaan se voi helpottaa oloa. Muiden kanssa asiat jakamalla ne voivat myös asettua oikeisiin mittasuhteeseen enimpien höyryjen päästelyn jälkeen.
Hyvä kommentti, siis onhan näitä elämäntapapurnaajia, jotka ihan totutusta tavasta eivät osaa muuta kuin valittaa. Lapsista, työstä, vaimosta, aviomiehestä jne.. Ja silloin sais kyllä mennä itteensä :)
PoistaMulle itelle auttaa todellakin jos saa vähän vaahdota esim kavern tai miehen kanssa jostain ärsyttävästä/ mieltä kuohuttavasta asiasta, just noin ku sanoit, höyryt vege ja parempi mieli. Usein jopa naureskelen itelleni jälkeenpäin jos oon ollut aivan kuppi nurin "pienestä asiasta" :D
Luin :). Aika tyhjentävästi monet jo kommentoineet sinun hyvää kirjoitusta! Toisaalta koskaan ei voi tietää, mitä toisella on siellä pienten murheiden taustalla. On helpompi purkaa pahaa oloaan niillä pienillä murheilla, kun avata sieluaan syvemmältä ja kertoa, mitä siellä on muuta pielessä. Toki minäkään en erityisemmin innostu kuuntelemaan ainaisten valittajien murheita, kun tuntuu ettei joidenkin elämässä ole koskaan mikään hyvin. Jos on tyytymätön omaan elämään, niin silloin täytyy tehdä sille jotain. Jos asiaan ei voi vaikuttaa mitenkään, niin tuskin se sillä murehtimisellakaan ja valittamisella sen paremmaksi muuttuu. Mutta meitä on moneen junaan ja jokaisella on, kuten sanoitkin, oikeus omiin tunteisiinsa ja murheisiinsa.
VastaaPoistaTuo on niin totta mitä kirjoitit. Mun on itseni ainakin tosi vaikeeta kertoa mua OIKEESTI vaivaavista asioista. Mielummin purnaan pikku-jutuista!
PoistaJa todellakin, meitä on moneen junaan ja hyvä niin <3
Erittäin hyvä teksti! Siis erittäin, erittäin, erittäin hyvä! Mä ise mietin aina ennen kuin tuomitsen. Kukaan ei voi tietää toisen tunteita tai tuskaa, edes samaassa tilanteessa olevat. Jokainen kokee kaiken omalla tavallaan, oli kyse mistä tahansa. Mielestäni on myös hyvin turhaa verrata absoluuttista pohjaa oman elämön murheisiin, sillä totuus on aina se, että jollain menee aina huonommin. Murehditaan mistä murehditaan, vedetään kilarit ja sovitaan jälkikäteen, sillä mitä elämä olisi ilman huonoja hetkiä maustamassa onnellisia, kuin merisuola suklaassa ;)
VastaaPoistaIhana vertauskuva tuo merisuola suklaassa <3 Just näin se on :D
Poistasiinäpä pähkinää purtavaa kerrakseen :)
VastaaPoista:)
Poista