lauantai 10. lokakuuta 2015

Ajatuksia pilvenreunalle

Kun suljen silmät, tunnen tuulen 
Kun suljen silmät, tunnen auringon lämmön, kylmän sateen
Kun suljen silmät, näen enemmän, kasvosi, katseesi
Kun suljen silmät, on kaikki kuin ennen, 
Ajatuksissa iloinen eilinen, kuvituksissa seikkailut ja retket, pienet hopeaiset hetket

Sulje silmät. Mieti hetki Häntä joka ei ole enää täällä. Anna ihanien muistojen tulvia. Jos olet ihan hiljaa voit ehkä kuulla tutun äänen, kaiun jostain kaukaa.
Anna hymyn nousta kasvoille kyynelten virrata poskille.

Mä hiljenin tänään muistamaan mun tärkeitä ihmisiä jotka ovat poissa. Joita ei voi enään oikeesti nähdä, ei kuulla eikä koskea. En ole todellakaan mestari tunteiden käsittelyssä ja usein jopa välttelen liian syvällisiä ajatuksia, ainutlaatuisia rakkaita muistoja, koska en halua itkeä. En halua tuntea kaipausta enkä surua, suunnatonta ikävää.

Tänään suljin silmät, ja annoin muistojen ja tunteiden virrata. <3 <3
Ajatuksia sinne kauneimmalle pilvenreunalle <3

Terkkuja
Nadja

24 kommenttia:

  1. <3 Ihana runo! <3 Joskus on hyvä itkeä ja antaa tunteiden päästä valloille. Se kasvattaa, parantaa ja ennen kaikkea syventää niitä yhteisiä menneitä muistoja..

    VastaaPoista
  2. "Sulje silmät. Mieti hetki Häntä joka ei ole enää täällä. Anna ihanien muistojen tulvia. Jos olet ihan hiljaa voit ehkä kuulla tutun äänen, kaiun jostain kaukaa.
    Anna hymyn nousta kasvoille kyynelten virrata poskille.

    Antti ja Mummo :)

    VastaaPoista
  3. Kaunis runo ja kyyneleet tulvivat silmiini. Tuli ikävä isääni, joka on siellä pilvenreunalla. Terveiset isälle sinne taivaaseen, meillä on täällä kaikki hyvin. Olet muistoissamme edelleenkin usein.

    VastaaPoista
  4. Tunteet on kyllä jänniä, kannattaa välillä heittäytyä niiden matkaan ❤️ Kauniisti kirjoitit!

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kommentistasi, arvostan <3