sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Ikävä imetystä, niin ikävä niitä hetkiä

5 kuukautta imetyksen päättymisestä. Ja mulla on ikävä.

Ikävä niitä hetkiä, kun pienen lämmin iho on omaa ihoa vasten. Kauniit silmät katsovat syvälle omiini, katseessa maailman suurin rakkaus, ehdoton luottamus. Pienet sormet silittelevät ja suukku mussuttaa, välillä hymyillään kun on vaan niin ihanaa. Saman peiton alla, ilman kiirettä.

Mimosalla on vielä tuoreessa muistissa imetys, ja yhteiset hetket. Aamuisin poikkeuksetta pieni tyttönen silittelee rintaa ja muistelee vielä tissittelyn ihanuutta. Joskus jopa pyytää rintaa, mutta saman tien itsekkin nauraa, tietäen että ne ajat ovat ohi.. Mutta ajatus silti vielä pyrkii mieleen, niin Mimosalla kuin mullakin. Imetyksen lopetus itsessään sujui meillä täysin kivuttomasti ja Mimosan tahtiin. Aluksi imetyskerrat harvenivat n. yhteen kertaan päivässä, ja lopulta huomasimme että välttämättä ei joka aamu edes tissi maistunut, silloin tiesin että on oikea hetki. Lopullinen piste i:n päälle tuli kun olin Maijan luokan mukana leirikoulussa lähes viikon verran. Kaksi vuotta ja neljä kuukautta yhteisiä imetyshetkiä, siitä saamme olla kyllä todellakin kiitollisia <3

Nämä imetysajat kumpusi nyt erityisesti mun mieleen kun luin Äiti ja melukylän lapset-blogin Terhin kirjoituksen imetyksestä. Ihailin kauniita herkkiä kuvia ja matkasin muistoissani omiin ihaniin hetkiin. Te kaikki imettävät äidit, nauttikaa imetyksestä, ottakaa siitä kaikki ihanuus irti ja jos mahdollista niin kuvatkaa jokunen hetki kun imetätte lapsianne. Kuvat on korvaamattomia muistoja aintulaatuisista hetkistänne <3 Sanon tän siksi koska mä itse en ole juurikaan kuvannut, muutamaa kännykkäkuvaa enempää, ja näinä hetkinä kun muistelee, niin olisi niin ihana nähdä se näky silmillään aivan oikeasti <3 Vaikka muistoissa kuvat piirtyvätkin mieleen, on oikea kuvamuisto silti arvokas, korvaamattoman arvokas <3

Tässä vielä viimeisimmät kuvat jonka sain napattua Mimosasta rinnalla, varmaankin n. viikko ennen imetyksen lopullista hiipumista



Silmät sumeina, haikeuden ja onnenkyyneleistä <3

Terkkuja
Nadja

20 kommenttia:

  1. Ihanan herkkä postaus ♡ itse haikeudella katselen ja luen näitä juttuja. Imetys oli yksi muiden joukossa jota äitiydestä odotin. Epäonnistunut imetys siis painaa edelleen. Jos joskus toinen eläväinen meille suodaan niin nyt on paljon enemmän tietoa ja kokemusta mitä voisi tehdä toisin. Hyvä, että imetyksestä puhutaan! Ei se ole välttämättä niin yksinkertaista mitä voisi luulla ♡♡ ja anteeksi, että nyt tällä tavalla tähän avauduin, mutta oli ainakin ajatuksia herättävä postaus ♡♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei se mikään itsestäänselvyys ole todellakaan että onnistuu. Meillä jäi esikoisen imetystaival huonon imuotteen ja rintaraivareiden takia n. kahteen kuukauteen ja olin todella pettynyt sekä surullinen siitä. Eli tiedän miltä susta saattaa tuntua <3 Siihen aikaan imetykseen ei saanut läheskään samanlaista tukea imetykseen kuin tänä päivänä, tai sitten en vaan osannut sitä hakea, eikä apua kotiin tultu tarjoamaan. Seuraavien kanssa imetys onkin onnistunut ilman mitään ongelmia <3

      Poista
  2. Oi teillä on ihana imetystaival ollut varmasti! Meillä tulee kohta 11 kk ja neiti on sellainen tissittelijä, että toivottavasti ei tarvitse ihan vielä lopettaakaan. Taaperoimetystä olen aina henkilökohtaisesti vieroksunut, mutta nyt kun se alkaa jo olla lähellä, tuntuu se luonnollisimmalta vaihtoehdolto. Toivon niin, että polveni pysyvät kunnossa eikä reumalääkkeitä tarvitse aloittaa, sillä se on sitten imetyksen loppu - enkä todella tiedä miten tuon vierottaisin, kun ei pulloa huoli! :/ Ne hetket yhdessä sylitellen ja vauvan käsi rinnalla ovat olleet kyllä yksi paras asia äitiydessäni ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, pidän todellakin peukkuja että pysyisit kunnossa <3
      Ja paljon ihaia yhteisiä hetkiä teille <3 Nauttikaa :)

      Poista
  3. Imetys on <3 Se oli niin ihanaa! Olin jopa imetystukipiirissäkin toiseksi vanhimman poikani kanssa. Imetys on vaan niin upee ja luonnollinen asia <3 Haikein mielin täälläkin...

    VastaaPoista
  4. Imetyshetket on kyllä niin ihania.♥ Meillä jatkuu toivottavasti vielä vuoden ikään asti. :)
    Kiitos maininnasta ihana.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sun postaus oli jotenkin niin koskettava, tottakai mainitsin :D <3
      Ja ihania imetyshetkiä teille <3

      Poista
  5. Voi, pitääkin muistaa ottaa kuvia. Meillä pojat kohta 1v 2kk, jotenki ajattelin että imetys itestään loppuisi tässä vaiheessa niinku aiemmin on mennyt jotenki luonnollisesti, mutta nyt imetys tuntuu olevan pienille vielä kovin tärkeää enkä siksi vielä halua sitä lopettaa enkä ole edes suunnitellut millon lopettaisin, aika näyttää. Nyt siksikin mua kiinnostaa jutut taaperoimetyksestä ja tulin lueskelemaan. ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tuossa kannata turhan suunnitelmallinen ollakkaan :) Niin kauan jatkatte kuin hyvältä tuntuu <3 ja se on mahdollista :)
      Ja ehdottomasti kannattaa ottaa kuvia, et ainakaan tule sitä katumaan, ja teillä vielä niin ihana kun kaksi pikkuista :D <3 Ovatko he yhtäaikaa rinnalla vai erikseen?

      Poista
    2. Niimpä :) Yhtäaikaa ovat, ja joskus jos toinen saa tissiä toisen vielä nukkuessa niin kyllä tämä toinen sitten tulee uusintakierrokselle kun veikkakin saa :D

      Poista
    3. Oi että <3 :D Tuplaihanuus sulla <3

      Poista
  6. On todella jännää miten erilaiset imetyskokemukset on eri lasten kanssa. Meidän esikoisen kanssa taistelin oman mieleni kanssa, että jaksoin sitä puuhaa edes 8 kk. Sitten meidän kuopuksen kanssa oli taas aivan samanlaiset haikeuden täyttämät tunteet kuin sinulla Mimon kanssa. Päätin (hyvässä yhteissovussa pienen tyypin kanssa) lopettaa imettämisen kun hän täytti 1 v 3 kk ja näitä aikoja on kieltämättä ikävä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se on totta että ei nämä imetys-stoorit ole millään tapaa identtisiä vaikka sama "meijeri" <3 kyseessä :D Ja jotenkin tuntuu että esikoisen kanssa menee helposti vielä koko äitiyteen totutteluun aikaa ja energiavarastoja, että kaikkeen ei ole samalla lailla valmis kuin kakkosen kanssa :)

      Poista
  7. Meillä imetys jäi muutama kuukausi sitten ja haikeus on löytänyt tiensä tännekin. Kuitenkin juuri viikolla eräänä aamuna torkkuessamme nuhanenä hakeutui ihan tavan vuoksi rinnalle. Ensimmäisen imaisun jälkeen sitten naurahti ja totesi olevansa sittenkin jo iso poika. Haikeaa se tuntuu olevan siis meidän pienellekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi <3 Pikku nuhanenää :D <3
      Meillä Mimosa myös on pari kertaa tuossa aiemmin ihan koittanut imastakkin mutta kyllähän se nauruksi vaan meni :D <3

      Poista
  8. Näin on, ihanasti kirjoitettu. :) Meidän pikku-akka on nyt reilut 11 kk eikä iltatissikään meinaa enää kelvata, yääää! No, jos hän päättää sen tässä kohtaa jättää pois niin eipä sitä viitsi väkisin tuputtaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei sitä tosiaan väkisin viitti tuputtaa :D <3 Ja jokaisella lapsella on kuitenkin se oma herkkyyskautensa jolloin lopetus menis vähänniinku itsestään ja helpoiten <3

      Poista
  9. voihan imetys <3 se on kyllä sellainen asia mitä jää joka kerta kaipaamaan vaikkei aina siltä tuntuisi kun elää siinä tilanteessa :D

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kommentistasi, arvostan <3