Jenkkifutis vei maman mennessään!

Mä olen nyt taas vaihteeksi hurahtanut. Siis tämähän on tää (ainakin mulle) tuttu kaava: 

-mene

-koe

-innostu 

-ole koukussa

Tän kesän ykkösjuttu on ehottomasti jenkkifuta! Eikä mikä tahansa jenkkifuta vaan oman pojan joukkueen ,Vikings Juniors U15 pelit ja geimssit. 

Mä olen nyt saanut kunnian kulkea mukana kahdessa vieraspelissä ja ihan kunnon kenttäduuniin oon päässyt, sen liskäksi että oon jojona niin viimeksi Kouvolassa sain toimia myös "waterboy"- tittelillä :D Mä en voi sille mitään että mulla tulee mieleen tämä yksi Adam Sandlerin leffa, jossa hän näytteli pikkasen yksinkertaista ja honkkelia "waterboyta", tän mielikuvan ansiosta tunsin itseni aavistuksen raukkalaiseksi (hihhih) , mutta oli muutes kivaa hommaa! Ja pääsin ainakin ihan lähituntumasta seuraamaan peliä :D

Kouvolassa päivä huipentui vielä voittoon! Nämä mahtikset miehenalut taistelivat tiensä voittoon ilman vaihtomiehiä. Ja osaattee vaan kuvitella millaiset voitonjuhlat, keski-iältään 14-15-vuotiaat pojat järkkäsivät! Ei voinut muuta kuin nauraa ja nauttia poikien hyvästä fiiliksestä, ja ihan huipuista vitseistä tietysti haha :D 

Mun rakas 180cm "pikku-viikinki" :D 

Nää jäbät, täyttä kultaa <3

Ja on ollut tosi jänskää päästä sisälle tähän täsin vieraaseen lajiin. Eka peli Turussa oli täyttä hepreaa ja yhden ihanan mamsun kanssa naureskeltiinkin kun olimme pihalla kuin talipallot kentän tapahtumista :D Mutta nyt jo toista peliä seuranneena tuntuu kuin alkaisin pikkuhiljaa päästä kärryille.. edes pikkasen siis :)

Tämmöseen lajiin on täälä hurahettu, onko muita "kentänlaita-mamoja" kuulolla :D ? Ehkä jopa jenkkifuta-äitejä?

Terkkuja
Nadja