Wau, nyt se on täälä, kevät!

Aurinko, terassi,  paljas asfaltti, pinkit lenkkarit. 

Kahvikuppi ja hyvä kirpparilöytö.

Kärpäset heräilemässä talon seinustalla, auringon sipsutellessa suloista lämpöä.

Lasten huutonaurua trampalla, kurasta suttuset ja pomppuilusta punaset nassut. Hiekalle ja nihkulalle haisevat kakarat.

Katupölyn kutittaessa vielä nenää, suljen silmät ja tunnen lähestyvän kesän. Voin haistaa leikatun nurtsin ja maistaa rouskuvan hiekan eväsleipien välissä. 

Voin tuntea lempeän tuulen,  ja paahteesta kuumenneen ihon .

Niin moni asia on saanut mut tänään iloiseksi.  Ihana heräilevä luonto, lämpö, valo... Mä olen niin valmis tähän! Tervetuloa kaunis kevät ja kesä kultainen ollaan redi heti kun sinäkin oot <3

Terkkuja

Nadja

Viikonlopun hittiruoka: Flygande Jakob, suussasulava kanavuoka

Kanaa, pekonia, banaania, suolapähkinöitä ja chilikermavaahtoa, mitäpä muuta niistä voitaisiin valmistaa kuin Flygande Jakob, kanavuokaa <3 

Me valmistettiin tänään tätä ihan eka kertaa mutta villi veikkaus että tästä tulee meidän viikonloppuruokien peruskaartia. Ihan kevyimmästä päästä tämä vuoka ei toki ole mutta tässä tilanteessa kalorit menee nyt samaan syssyyn mämmi- ja suklaaähkyjen kanssa :D Ai apua, huomenna taas rotiin!!

Ja oikeesti maku on taivallisen hyvää, jos et ole vielä valmistanut tätä ruotsalaista perinneherkkua niin nyt on pakko! Sulla on muuten aukko sivistyksessä, haha :D

Tarvitset

-kananfileitä tai filesuikaleita n. 800g

-pekonia 1-2 pakettia

-3 banaania

-5dl kermaa

-chilikastiketta oman maun mukaan

-suolapähkinöitä

-Paista kanat ja pekoni  pannulla

-Pilko banaanit 

-Vaahdota kerma ja mausta chilikastikeella. useassa ohjeessa neuvotaan

 laittamaan n. 1-2 dl, mutta meillä oli niin tulista versioita että laitoin vajaan desin

ja silti oli tulisuutta, oikein reippaasti. Mietin että  makea thaichili-kastike vois toimia, 

sitä testaan ensi kerralla.

-Lado vuokaan kana alimmaksi, pekonit, banaaninsiivut kerroksittain, 

peittele chilikermavaahdolla ja koristele suolapähkinöillä

- Laita 225c uuniin n. vartiksi

Thats it <3 Tarjoile vaikkapa riisin ja/tai salaatin kanssa.

Onko Flygande Jakob teille entuudestaan tuttu? Jos koitatte testaa reseptiä niin tulkaa ihmeessä kertomaan oliko hitti! Meidän mielestä nimittäin on :)

Terkkuja

Nadja

Meidän pääsiäinen , kuvapläjäys

Vielä alkuviikosta oli ihan "epä-pääsiäismäinen" olo, ohranjyvät visusti pusseissaan, pajunoksat hakematta, koristeet ja tsydeemit hautautuneina joulukoristeiden alle.. 

Mutta niin sitä vaan pääsiäinen tulee joka vuosi, niinkuin tulee joulu ja juhannuskin, joko hössöttämällä tai ilman hössötystä. 

Oikeestaan me otettiinkin aikamoinen spurtti tässä parin viimesen päivän aikana. Ollaan askarreltu, istutettu ruohoja, fiilistelty, maalattu munia, leivottu ja syöty mämmiä. Ja nyt on oikeessti jo ihan huippupääsiäismoodi! 

Tänään meillä vielä edessä pääsiäisen kohokohta eli trullittelu, instaan varmasti päivittyy kuvia meidän "pikkululleista" . Näihin kuviin, näihin tunnelmiin <3 Kaikille oikein lepposaa pääsiäistä!

Tack o hej, leverpasteij <3

Terkkuja

Nadja

Päivä meidän kanssa Rukalla, kuvapläjäys + video

Meillä on ihan huippu päivä takana Rukan sykkeessä, isot lapset olivat mäessä KOKO päivän ja Onnin kanssakin päästiin jo liikenteeseen <3

Mutta päivähän lähti käyntiin aamupalalla. Valikoimaa ja sorttimenttejä oli oikein kivasti, itse valitsin kaurapuuron, jugurtin marjoilla ja pähkinöillä sekä kivan freshin salaattilautasen parilla kalkkunasiivulla höystettynä. Huvia, ihastusta ja vihastusta herättivät pikkumuikkuset aamupalapöydässä :D

Päivän lookkina toimi Hennesin huppari (24,90e) ja saman firman unelman kevyet/ohuet/pehmeät urheiluhousut (24,90). Aamupalan jälkeen käytiin myös toki pomppimassa päällimmäiset höyryt pois hotellin pomppulinnassa.

Klo 10 aikaan oltiinkin jo lähtökuopissa päivän menoihin. Emil paineli mäkeen ja Onnin kanssa suunnattiin matkamuistomyymälään. Maailman suurimpana pehmolelufaninakin tunnettu Opuskka oli onnensa kukkuloilla matkamuistomyymälässä ja löytyihän se uusi kaverikin kotiin <3 Kettu Repolainen!

Onnin käydessä pikkupäikkäreille oli mamalla aikaa käydä happihyppelyllä Rukan maisemissa.. Ihania näkymiä, iloisia ihmisiä ja kivaa häppeninkiä ympärillä. Törmäsinpä Rasuun ja Maijaankin lenkilläni <3

Kahden aikaan päivällä hypättiin Skibussin kyytiin ja lähdettiin Onnin kanssa Vuosselin puolelle retkelle. Onni olisi saanut kokeilla laskettelua Lasten maassa, mutta ajatus oli liian jännittävä, ehkäpä sitten huomenna? Laskettelun sijaan pulkkailtiin, leikittiin leikkipuistossa ja käytiin isojen kanssa Ski Bistrossa hiukopalalla.

 Kurkkaa vielä video meidän päivän seikkailuista :) bonuksena mm Afterski-tunnelmat suoraan hotellihuoneesta, hihhiii :D

Hyvää viikonloppua kaikille <3
Terkkuja
Nadja

Ruka, täältä tullaan!

No nyt on meidän perheen hiihtolomareissu päässyt alkuunsa. Täälä ollaan siis Rukan maisemissa!

Ihan ilman vastoinkäymisiä ei tänne päästy, kun meidän pikkanen Opsukka sai viime yönä oksupoksutaudin, mutta luontoa uhmaten lähdimme silti reissuun. Now or never :D Ja ihan ääreishyvin meni matka. Muutamat kerrat puklattiin pussiin, mutta muuten ihan perfect, ei kitinöitä/vinkumisia tai muuta "mukavaa". Rasmus ja Maija lähtivät isänsä kanssa reissuun Rukalle jo eilen ja Mimosa jäi mumman luo täysihoitoon, joten kahden poitsun kanssa lähdettiin siis liikenteeseen. 

Nyt onkin jo Emil laskettelemassa ja me Onnin kanssa parannellaan vielä masupöpöä hotellihuoneessa piirrettyjä katsellen. Ja huomenna sitten täyttähöyryä koluamaan paikkoja! Minähän en itse laske muutakuin pulkalla, joten pulkkamäkeen siis :D 

Me ollaan aiemmin majoittauduttu lapin reissuilla mökkiin, ja nyt onkin kivaa ja erilaista kokeilla hotellimajoitusta Rukalla, Rantasipi Rukahovissa. Kaikki palvelut on kyllä näpsästi käden ulottuvilla ja huone on tilava sekä viihtyisä. Me like, ei voi muuta sanoa :)

Tästä se lähtee, Ruka 2016 ja Napasen kööri !

Kurkkaa vielä video meidän matkalta :)

ps.Napa näpsäkäksi torstai-postaus palaa ensi viikolla, mutta sen verran voin sanoa että lomallakin pysytään skarppina, nyt on hyvä fiilis olla terveellinen <3

Lomaterkkuja

Nadja

Hiihtoloma here we come! + videolla retkeä ja nälkäisen naisen laulantaa..

Hei oiskohan voinut parempaa starttia hiihtolomalle edes toivoa! Kirpsakkaa pakkasta, lunta, aurinkoa ja grillausta perheen kanssa. Me suunnattiin tänään siis porukalla Raippaluodonsillan kupeeseen ulkoilemaan ja paistamaan rehtiä makkaraa! Minäkin repäsin oikeen ja söin  makkaran extra-sinapilla (yhtä paksusti sinappia ku makkaraa, melkeen hahaa) ja ai että oli taivaallisen hyvää, suosittelen!

Nyt meillä siis alkas täälä hiihtoloman vietto ja eiköhän vielä retki jos toinenkin tässä viikon mittaan tehdä, joten tervetuloa meidän kanssa "seikkailuviikolle" hihii :D 

Alla video meidän retkestä sekä bonuksena tuommonen "ilottelu"-kooste kun nälkänen nainen joutuu odottelemaan makkaraansa :D

Tässä virallinen retkividiu

Ja tässä nälkäisen naisen "sing along songs"

Lomaterkkuja
Nadja

Taaperon Ystäväkirja + Mimosan lauluterkut videolla

Oii, me saatiinkin aivan ihana Nöpsyn ystäväkirjahaaste taaperolle Kaikkea pientä-blogin Riikalta. Tää haaste oli okein kiva toteuttaa lasten kanssa! Ajattelin alkuun kysellä Vain Mimosalta nämä kysymykset mutta pitihän nyt Ontsaltakin kun siinä niin hellusena kiehnasi <3 Eli kysymyksiin vastaavat siis Mimosa 2v9kk ja Onni 5vuotta.

Käy ihmeessä kurkkaamassa myös mitä Riikan pieni Evelyn vastaili!

Nimi (oikea tai jolla esiinnyt blogissa) ja blogin nimi?

- M: Mimosa. Mimo äiti(blogin nimi)
-O: Onni Armas Johannes , en tiiä(blogin nimeä)
Ikäsi?

- M: kaksi

- O: Viisi (huutaa reippaasti) kymmenensataatoista , hahahaa

 Lempiruoka:

- M: puujo (puuro) , juusheepä (ruisleipä)
- O: makarooni, spagetti! (pomppii innoissaan)

Lempijuoma:

- M: mehua
- O: kaakau

Suosikkileikkini:
- M: jinoshaahhus (dinosaurus) ja nukkua

- O: maudiddeponi (my little pony)
Harrastukset:

- M: hevoneilla leikin
- O: paini, jääkiekko (omatoimisesti harrastetaan :D )

Idolini:
- M: Maija (isosisko)

 -O: Mitä!!?? (koitan selittää mikä on idoli) En ketään ihaile!

Valitse parempi vaihtoehto  potta/vaippa, auto/juna, kukkakaali/parsakaali, lämmin/viileä ja oma sänky/äidin kainalo:
- M: jaippa (on kyllä päiväkuiva )
juna
paasakaaji
kyymä
äitin kainajo

- O: joskus pottaa jos Mimosa on pöntöllä tai sinä.. , 
junaa... ja auto , molemmat 
ei mikään niistä!
kylmästä ja lämpösestä ja tuulisesta!
molemmat (ja antaa halin <3)

Tässä vielä bonuksena Mimosan terveiset kaikille taaperoille ja aikuisille myös hihii <3

ps. en nyt haasta ketään, mutta halukkaat ovat vapaita nappaamaan tämän ihanan haasteen minulta <3

Terkkuja

Mimosa, Onni ja Nadja

Oma kehu haisee! Saako lapsestaan olla ylpeä?

No tottakai saa olla ja pitääkin olla :D Mä saan olla joka päivä ylpeä mun lapsistani. Pienistä asioista ja vähän suuremmistakin asioista. Joinain päivinä voin kokea olevani vähän vähemmän ylpeä (varsinkin nämä isot poitsut saavat välillä maman verenpaineet nousemaan ja joskus jopa surua puseroon) , mutta sekin kuuluu elämään ja silti kaikessa epäylpeydessänikin olen ylpeä siitä että saan olla juurikin tästä lapsesta not so ylpeä :D Uskon että kaikkien vilkasluontoisten kouluikäisten poikien äidit tietävät tämän tunteen <3

Mutta asiaan. Vaikka mä olen ylpeä lapsistani ja heidän pienensuurista saavutuksistaan, koitan silti olla tietoisesti ns brassailematta omilla lapsillani. Varsinkin sosialisessa mediassa törmää näihin "lastenhehkuttaja"-hahmoihin joiden päivitykset ovat täynnä lasten saavutuksia, erinomaisuutta, kiitettäviä kokeita, erityismainintoja, kunniakirjoja ja pokaaleja ym ym. Ja vaikkei lapsi nyt niin erinomainen olisikaan niin sitten vaikka vähän väritetään tilastoja :D Tiedättekste näitä?

Tottakai jokaisella on oikeus kirjoittaa vaikka jokainen lastensa nasahdus ja kuvata jokainen kympin arvoinen koe ja täydellinen ensimmäinen itse tehty täytekakku (noin esimerkiksi) mutta mitä sillä saavutetaan? (hehkutettaisiinko keskinkertaisuutta???)
No tämmönen kelailija kun olen niin nythän voisin seuravaksi miettiä että mitä ihmettä sitä nyt yleensäkkään millään julkaisulla saavutetaan :D Ai apua, mä en sais varmaan miettiä liikoja..

Eilen illalla kun nuo mun kaksi jäbää saivat kuningasidean juosta pakkasessa taloa ympäri ilman paitoja, kierivät lumessa ja toinen oli ilman kenkiä (siis joku jääkiekkohypetysilottelutuulettelu heillä oli), ja ääntähän näistä lähti enemmän kuin pienestä kylästä... Niin mietin että nyt voisin olla "epäylpeä" tästä tilanteesta, mutta ei, en ollut. Mä olen ihan helkkarin ylpeä siitä että mun lapset ovat sponttaaneja, rohkeita ja heittäytyvät elämään ja nauttimaan hetkistä.
Yhtälailla mä olin ylpeä kun pikkasempi jäbäleissöön sai keväällä paras kaveri-stipendin ja kun jääkiekkovalmentaja antoi sarjapeleissä hienot argumentit tsempparipalkinnon pokkaamiseen. Ja yhtälailla olen ollut ylpeä kun isompi jäbäleissöön on osoittanut lahjakkuutta kielten opiskelussa, tai kun tulevana perjantaina päästään Kaupungintalolle nuorten urheilijoiden palkitsemistilaisuuteen.

Mutta pointti oli tässä nyt se, että pitääkö lasten olla aina yli-ihmisiä ja yli-suorittajia että heistä voi olla ylpeä, että heidän saavutuksistaan voi kirjoittaa? Tai miksi niistä edes pitää kirjoittaa?
Lapsista on mun mielestä tulossa aikuisten egon jatkeita, niillä taistellaan häijyä peliä. Kilpailua käydään, kenen oma on paras, ainutlaatuisin, lahjakkain ja kaunein.

Ootteko te huomanneet vastaavaa?

Pohtivia Terkkuja:
Nadja

Paras ikäero lapsilla? + meidän pikkarainen parivaljakko

Usein kuulee vanhempien miettivän sopivaa ikäeroa lapsille. 

Toisen mielestä samaan syssyyn valvomiset ja vaipat.

Jonkun mielestä taas ehdottomasti vähintään 3 vuoden ikäero

Joku pelaa äitiyspäivärahojen/hoitovapaiden kanssa -> maksimissaan kolmen vuoden ikäerolla.

Toinen taas haluaa isommasta pikku-apulaisen ja tähtää 7vuoden ikäeroon..

Omat hyvät ja huonot puolensa on varmasti kaikilla ikäeroilla, ja tietysti tähän ikäero-auvoisuuteen vaikuttaa myös lasten persoonat ja mahdollisesti sukupuoli.

Se, että joku kertoo heidän tyttäriensä vuoden ikäeron olleen paras mahdollinen tai toinen ylistää 10 vuoden ikäeroa, jolloin isoveli on huippu apulainen, ei tee juuri kyseisestä ikäerosta mitään maagista huippuikäeroa. 

Meidän lapsilla on hyvinkin erilaisia ikäeroja, pienimmällä ikäerolla 1v 2kk ja suurimmalla ikäerolla lähes 11 vuotta. 

Paljon tietysti painaa puntarissa haluavatko vanhemmat että lapsille kehkeytyy kaverisuhde jo leikki-ikäisenä vai arvostetaanko enemmän "yksi pieni kerrallaan"-ajatusta. Omasta kokemuksesta voin sanoa että jopa lähes viidenkin vuoden ikäerolla lapset onnistuvat leikeissä jos tähdet ovat kohdallaan :) Onni ja Emil (ikäeroa 4ja puoli vuotta) leikkivät kivasti yhdessä, Emil on vielä hyvinkin kova leikkimään ja pikkuvelin kanssa saa kivasti heittäytyä vielä mielikuvitusmaailmaan. Toisaalta taas suht iso ikäero aiheuttaa myös aikamoisia yhteentörmäyksiä. Oletettavasti muutaman vuoden päästä vielä enemmän kuin nyt. 

Vuoden ikäerolla synytyneet Rasmus ja Maija ovat kyllä olleet toistensa seurana aina, mutta varsinkin pienenä törmäyskurssilla oltiin harmittavan usein :D Nyt isomapana taas yhteiselo on yllättävänkin rauhaisaa ja kaverihenkistä vaikka näitä törmäyksiäkin satelee..

Maijalla 12 vee ja Mimosalla 2vee on taas aivan loistava suhde. Isosisko jaksaa leikittää ja hoivata, aivan ihana seurata heidän puuhiaan <3 

Sitten on tämä meidän pienin pariskunta, Onni 5v ja Mimosa 2v9kk. Ikäeroa on 2v 3kk ja näillä kahdella on aika loistava kemia keskenään. Kummallakin on pippuria luonteessaan mutta selvästi myös kunnioitusta toista kohtaan. Yhdessä leikkivät, välillä kinaavat ja toisiaan lohduttavat <3

Eli mihkä ynnäykseen tästä vois päästä?
Mun mielestä ei missään nimessä ole mitään tiettyä oikeeta ikäeroa lapsille, semmoista mikä takaisi auvoisen onnen  kahden, tai useamman lapsen vanhempana. Paras aika miettiä esikoiselle kaveria on juuri se aika jolloin sinusta ajatus tuntuu hyvältä.

Toinen juttu mitä kuulee yllättävän usein on; samassa menee kaksi kuin yksikin tai samassa menee kolme kuin kaksikin, jne..
Periaatteessa kun esikoisen kanssa on tottunut jo vanhemmuuteen, niin yhtä suurta mullistusta eivät seuraavat lapset enää saa aikaan, mutta kaksi on enemmän kuin yksi ja viisi on enemmän kuin neljä. 
Näin se vain on :) Vastuu, työ ja ennen kaikkea rakkaus kasvaa jokaisen lapsen myötä.

"Mimosa-spaikka ja Onni-samuraininja. Nämä kaksi leikkivät yhdessä niin dinosauruksia kuin kotileikkejäkin :)

Mitä mieltä te olette lasten ikäeroista?

Terkkuja
Nadja

Kaikki hyvin, muchos bien, elämä hymyilee!

Siis voi  miettikää nyt oikeesti kuinka monta kertaa päivän aikana ja kuinka nopeesti voi ihmisen fiilikset vaihdella! Aaamulla mä kirjotin postauksen ihan hermoriekaleena sängynpohjalta köppäsellä kännykällä ja eipä menny ku puol tuntii niin oltiin jo ulkoilemassa pikkasten kanssa ihan onnemme kukkuloilla <3 :D

Siitä kun muutama hetki meni, niin olin taas repimässä hiuksia päästä kun herra 9vee teki parhaansa heitellessään kapulota rattaisiin, ihan kaikessa... Stressierkkinä järjestelin ja funtsailin vielä illan Korttelikiekko-talkoita ja koitin syöttää, juottaa ja pukea taistelevia kullannuppuja armottomalla minuuttiaikataululla.
Kun päästiin talkoohommiin niin kaikki sujui taas kuin tanssi ja nyt ollaan kotona posket punasina ja ihan fiiliksissä päivittämässä blogia, jo toistamiseen siis tänään :D

Onko täälä muita aaltojen harjoilla ja pohjilla seilaajia?

Tässä vielä fiilikset ja terkut aamun ulkoilulta kun tajusinkin et "Hei kaikkihan on oikein hyvin"  <3 Muchos bien (hoono soomi) , haha :D

Hyvää yötä ja kauniita unia kaikille <3

Terkkuja
Nadja

Aamut on ihania ja lihavat on lepposia? Noot!!

Mikä siinä on ku joskus vaan ketuttaa?
Ihan huippu tilanne kehkeytyy kun ketutus alkaa heti yön/aamun tunneista kun 2vee naikkonen hyppööttää huoneessaan ja vaatii erilaisia palveluksia _yöllä_ .. Toki siirtyi viekkuun nukkumaan jo hyvissä ajoin ennen aamua, mutta kun ei siinä vieressäkään meinaa nukkua hyvin!
Aamu alkaa viiden nurkilla kun tuore viisvuotias havahtuu unestaan ja muistaa ihanat uudet lelut! Niillä on pakko päästä leikkimään _heti_ . Koitamme ottaa malttamatoman poitsun rivin jatkeeksi meidän sänkyyn, mutta siinähän se pyörii ja hosuu leikkien perään, ja oma ketutuskäyrä alkaa pikkuhiljaa nousta sopeville leveleille..
Lopulta täytyy antaa periksi ja päästää kakrut (liian aikaisin) leikkimään. J koittaa parhaansa mukaan lepytellä ja lohdutella hiljaisessa ketutuksessa kylpevää mudea, mutta siitähän se kattila vasta alkaakin kiehua! Ei mitään lääppimisiä ku antakaa mun nukkua!
Pikkaset rääkyvät ja taistelevat ihanista uusista leluista. Toinen kaahii kaikki lohikäärmeet ja hämähäkit itselleen ja toinen räkä poskella huutorääkyy karvasen, vilkkuvan, vipeltävän hämähäkin perään..
Yhdellä koululaisella on hanskat hukassa ja toiselle saa karjua kitarisat punasena herätystä, eikä siltikään meinaa "muka" herätä.
Sit vielä sopii lisätä että itellä on korvat ja pää täynnä räkää, semiturvonnut ja jokseenki ällöttävä olo, niin johan tässä on keitto keitettynä <3 Täälä sitä siis ryvetään filttejen alla ja lumityöt kovasti huutelis ulkosalla :P Ehkäpä siinä lunta lykkiessä pääsee enimmät höyryt ilmoille ? :D


Mitenkäs teidän aamu?


ps. Positiivista on että mun korvat on oikeesti niin tukossa että en kuule kovin hyvin, joten nää pikkasten räkäposkihuutorääkymiset ei aiheuta silleen suurempia korvavaurioita, tai sit en vaan huomaa sitä :D


Lepposampia terkkuja
Nadja

Päivä meidän kanssa mökillä + video

Hui, miten nopeasti tämäkin päivä taas vilahti! Meillä alkas päivä aikasta kivasti vasta 8 aikoihin aamulla, lapset nukkuivat aivan superhyvin mökillä.
Aamupalojen jälkeen hetki hengailtiin ja käytiin kaupassa ostamassa pulkkia ja liukureita + makkaraa päivän retkeä varten.

Käytiin tosi kivassa paikassa (apua en vaan tiä tän paikan nimeä, joku "lohimesta" se on :D ) grillaamassa ja hengailemassa. Koskematon puuteriluminen järvi houkutteli tekemään enkeleitä <3
Käytiin myös pulkkamäessä Holmankankaan uimakuopalla , oli muutes iso ja hyvä mäki!

Pakkaspäivänä monen tunnin ulkoilun jälkeen ruuaksi sopii paremmin kuin hyvin ; lämmin keitto <3 Meillä valmistui perinteinen jauhelihasoppa + iltapalaksi lupasin lättyjä. Lätyt piti tosin korvata pannarilla kun ruokaöljy oli päässyt loppumaan. Maistui se pannarikin lapsille!
Ja päivän kruunasi tietysti pihasaunan lempeät löylyt <3

Ja näin ihaniin tunnelmiin ja kuviin päättyy tämä päivä! Väsynyt mutta onnellinen Napanen toivottaa kaikille kauniita unia ja oman kullan kuvia, pusimuiskikset vaan :D <3 Vimpassa kuvassa näätte mun näkymät täältä "bloggausparvelta" hehhee..

Niin ja viimeisenä muttei vähäisimpänä pikkanen videokooste meidän sakin touhuista..

NatinatiTerkkuja
Nadja