Amatööriammattilaisen imetysvinkit part2 : Täysimetys 6kk

Aloitin uuden postaussarjan "Amatööriammattilaisen imetysvinkit", jossa jaan omia kokemuksiani ja joitain vinkkejä imettämisestä, kannustavalla ja positiivisella tatsilla. Ensimmäisen "Hyvä alku imetykselle"-postauksen vastaanotto oli hieno ja kommentti-osiossa tulikin aivan ihanasti lisää keskustelua, lukijoiden imetystarinoita ja vinkkejä. Käykää ihmeessä kurkkaamassa jos ette ole vielä lukeneet!

Postaussarjassa tullaan käymään läpi muunmuassa näitä aiheita:
-Hyvä alku imetykselle
-Täysimetys 6kk 
-Kiinteät ruuat ja imetys
-Imetyksen kompastuskivet ja harhaluulot
-Taaperon imetys
-Vieroitus

Täysimetys 6 kuukautta. Ensinnäkin se on täysin mahdollista jos vain haluat. 

Jos haluat ruokkia vauvaasi rintamaidolla ensimmäiset kuusi kuukautta, se onnistuu jos vain päätät niin <3

Lapsentahtinen imetys ja yösyötöt

Alkuviikkojen imetyksen jälkeen maidontulo alkaa pikkuhiljaa tasaantua ja vauva saa sen määrän ruokaa kuin hänellä on tarvetta. Vauvan kasvaessa ruokahalukin kasvaa ja silloin tällöin, parin-muutaman viikon välein vauvalle tulee "tiheän imun kausia".   Tällöin saattaa tuntua siltä että vauva haluaa olla rinnalla koko ajan. Vaikka vauva on syönyt 20 min sitten, saattaa hän haluta taas rinnalle. Mun neuvoni on että anna vauvan olla rinnalla aina kun haluaa. Lapsentahtinen imetys takaa sen että vauva saa tarpeeksi ruokaa ja saa tilattua sitä myös lisää kasvavaan tarpeeseen. 

Usein juuri tiheän imun kautena saattaa tulla äidille tunne että maito ei vaan riitä, vauva tarvitsee lisää ruokaa (pitää paikkansa, vauva tarvii lisää ruokaa ja tilaa sitä ruokailemalla tiheämmin), ja silloin päädytään antamaan joko lisämaitoa, velliä tms. Jos tiheän imun kaudet ohitetaan lisäämällä korvikkeita tai kiinteitä ruokia, ei maitomäärä tule pysymään vauvan vaatimuksia vastaavalla tasolla. Joten anna vauvan imeskellä juuri niin tiheästi kun hänellä on tarve <3 Näin kuuden kuukauden täysimetys onnistuu.

Yöimetyksistä ei kannata missään nimessä edes yrittää luopua ennen puolen vuoden ikää (en kyllä kiirehtisi vielä sen jälkeenkään), tietty jos vauva nukkuu yönsä niin hienoa :D mutta mitään unikoulua en lähtisi pitämään. Äidinmaito sulaa vauvan vatsassa nopeammin kuin korvike, joten rintamaitoa saava vauva saattaa ruokailla useammin, myös öiseen aikaan. 

Meillä vauvat ovat olleet perhepedissä joten yösyötöt ovat sujuneet siinä köllötellessä, välillä vain puolta vaihtaessa. Kaikille se ei toki sovi mutta meille ollut se paras vaihtoehto :)

Etumaito ja takamaito, suihkutissit what??

Varsinkin suihkutissi-mamojen on hyvä tietää mikä ero on "etumaidolla" ja "takamaidolla". Itse lukeudun näihin suihkiksiin ja olen tullut (kantapään kautta hokattu juttu) siihen tulokseen että ei kannata syöttää kumpaakin rintaa kerralla. Tämä maito mikä siis sieltä onnellisesti alkuun suihkuaa on nimeltään etumaitoa, se on vesipitoisempaa kuin tämä takamaidoksi kutsuttu rasvaisempi/täyttävämpi maito, mitä alkaa tulla vasta kun vauva on imenyt etumaidon, sama toki koskee "ei-suihkutissejäkin" mutta suihkiksilla tämä korostuu mielestäni vielä enemmän. Jos vauva imee kaksi rintaa kerralla, hörppii hän suuremmalla todennäköisyydellä enemmän etumaitoa kuin takamaitoa. Anna vauvalle aikaa imeä rinta kunnolla tyhjiin, ja vasta jos hän selvästi jää nälkäiseksi ekan rinnan jälkeen, tarjoa myös toista rintaa.

Jos suihkuava rinta haittaa vauvaa, hänellä on vaikeuksia niellä tai nielee liikaa ilmaa-> ilmavaivat, kannattaa alkumaidot suihkuttaa vaikkapa rättiin. Näin vauva täyttää vatsansa rasvaisemmalla maidolla, on tyytyväisempi pidempään ja saattaa välttyä turhilta ilmavaivoilta.

Mulla itsellä oli aikoinaan paha "ongelma" suihkuavien tissien kanssa ja googlailinkin hyvän tipsin:

Imettämällä monta ruokailukertaa, jopa neljäkin kertaa samasta tissistä peräkanaa suikuaminen hellittää tai jopa loppuu. Aluksi epäilin, ei jotenkin mennyt mun järkeen että helpottaisi tuolla systeemillä, mutta niin vaan helpotti! Parissa päivässä oli jo todellakin huomattava ero ja vauvankin ilmavaivat helpottivat.

Imetysvaatteet, rintaliivit

Kun on tarkoitus imettää vauvaa pitkään, kannattaa myös panostaa jonkun verran imetysvaatteisiin, tai vaatteisiin joilla on helppoa imettää. Varsinkin jos on liikkuvaa sorttia ja imetettyä tulee muuallakin kuin kotosalla. Kietaisumalliset puserot, imetystopit, neuletakit, hupparit, niillä pääsee jo aikasta pitkälle. Mutta kaikista tärkeimmät on mun mielestä helpolla mekansimilla varustetut imetysrintsikat. Yhdellä kädellä pitää mun mielestä pystyä saamaan rinta esille liiveistä, usein toinen käsi on varattuna johonkin muuhun :D  

Julki-imetyksestä

Mun mielestäni on tärkeää että äiti saa imettää lastaan juuri sielä missä siihen on tarve, ja niinkuin äiti itse haluaa sen hoitaa. Joku haluaa mielummin hoitaa imetyksen pukukopissa kuin ostarin penkillä. Ja kumpikin vaihtoehto on mun mielestä täysin ok.

Mä olen itse imettänyt niin vessassa kuin pukukopissa, ravintolassa, bussipysäkillä, terveyskeskuksessa, uimarannalla jne. 

Joskus haluaa sen oman rauhan ja toisinaan homma hoituu suuremmankin väkijoukon keskellä. Tärkeintä on että äidillä ja vauvalla on hyvä olla ruokaillessa <3

Tässä tämän postauksen aiheita, innolla jään odottamaan teidän omia kokemuksia, kommentteja ja näkemyksiä!

Terkkuja

Nadja

Amatööri-ammattilaisen imetysvinkit part1 : Hyvä alku imetykselle

Erilaisia imetysoppaita, -artikkeleita ja kursseja on kyllä tarjolla pilvin pimein, mutta silti usein imetyksen onnistuminen kaatuu siihen että äidillä ei ole tarpeeksi luottoa omiin kykyihin eikä oikeanlaista tietoa imetyksestä.  Imetys ei ole mitään tähtitiedettä jos tähdet on kohdallaan, mutta joskus vaaditaan enemmänkin kärsivällisyyttä ja työtä imetyksen onnistumisen eteen.

Ammattimaisen imettäjän titteleitä ei paljoakaan jaella mutta mutta voisin kuvitella että viittä lasta imettäneenä jonkun sortin amatööriammattilainen olen. Plus, että imetys on mulle tärkeä ja sydäntä lähellä oleva asia. Mä tahdon todella kannustaa äitejä imettämään ja tarjoamaan lapselleen parhaan mahdollisen ja ekologisimman ravinnon. Maailman luonnollisimmalla tavalla, eli imettäen.

Halusinkin toteuttaa tämmösen imetystä käsittelevän postaussarjan perustuen mun omiin kokemuksiin imettävänä äitinä.  Postaussarjassa tullaan käymään läpi mm näitä aiheita;
-Hyvä alku imetykselle
-Täysimetys 6kk / kiinteät ruuat ja imetys
-Imetyksen kompastuskivet ja harhaluulot
-Taaperon imetys
-Vieroitus
Eli amatööri-ammattilaisen imetysvinkit part 1, olkaa hyvä <3

Ennen vauvan syntymää:

-Ensinnäkin, ime kaikki mahdollinen teoria-tieto imetyksestä jo raskausaikana, kysele imettäviltä äideiltä kokemuksia, lähes kaikki imettävät äidit ovat kiinnostuneita imetyksestä, ja jos joku heitä jaksaa kuunnella, niin varmasti antavat kullanarvoisia vinkkejä, käytä siis tilaisuus hyväksi <3

-Hanki ennen vauvan syntymää vaikkapa pehmeä kaaritueton imetystoppi jonka otat mukaan jo laitokselle. Maidon noustessa rintoihin on tärkeää että niillä on tukea, mutta ei kuitenkaan mitää kinnaavia liivejä!

-Tee päätös että haluat imettää, ja valmistaudu siihen että imetys on alkuun aikaa vievää ja vaikeuksia saattaa tulla.  Imetys onnistuu kun luotat itseesi, joten tsemppaa itsesi imetysmoodiin  <3 

Synnyttäneiden osastolla:

-Vauvan synnyttyä anna vauvalle aikaa olla rinnalla. Se on tärkeintä! Muuten maito ei nouse rintoihin. Pyydä kätilöiltä apua imetykseen, nyhdä heiltä kaikki apu, sillä he ovat sielä sinua ja lastasi varten.

-Kun vauva hakee imuotetta , huomaat kyllä nopeasti jos ote on väärä. Nänni kipeytyy, saattaa muotoutua ihan oudon muotoiseksi (esim kulmikkaaksi), nänniin saattaa tulla vesikelloja, rakkuloita ja haavoja. Se ei ole normaalia. Kun vauvalla on hyvä imuote, nänni ei juurikaan kärsi.

-Jos vauvalla on väärä imuote, pyydä kätilöä katsomaan ja anna hänen auttaa. Pyydä vaikka jokaiseen imetyksen aloitukseen mukaan jos siltä tuntuu :)

-Älä anna vauvalle lisämaitoa (toki asia erikseen jos on lääketieteellisiä syitä). Saattaa kuulostaa kamalalta mutta tämä on tärkeää sen kannalta että maito alkaa nousta.  Maito nousee kohinalla rintoihin noin 3-5vrk vauvan syntymästä.

-Älä anna vauvalle tuttia tai tuttipulloa ainakaan pariin ensimmäiseen viikkoon (jos mahdollista) , se vaikeuttaa hyvän imuotteen hakemista. Ja hyvä imuote on kaiken A ja O.

-Muista syödä ja juoda hyvin!

Kotona:

-Jos vauvalla on vaikeuksia imuotteen kanssa, ota yhteys neuvolaan tai suoraan imetystukihenkilöön. Vauvan ensimmäiset vuorokaudet ja viikot ovat äärimmäisen tärkeitä imetyksen kannalta, silloin maito nousee rintoihin ja jotta se nousee ja rinnat myös tyhjenee, siihen tarvitaan hyvä imuote vauvalta.

-Hoida rintoja! Jos rinnanpäät kärsivät, muista rasvata niitä! Pidä rinnat lämpiminä. Jos tulee maitopaakkuja, voit koittaa esim lämpöisessä suihkussa niitä kevyesti hieroa, tai vauvan imiessä voi myös hieroa paakkuuntunutta kohtaa. Jos nousee kuume ja rinta on punainen, kipeä, laikukas, ota yhteys lääkäriin, silloin saattaa olla kyseessä rintatulehdus mikä vaatii antibioottihoitoa.

-Täysinäisiä rintoja voi tyhjätä ja oloa helpottaa myös pumppaamalla. Mutta muista että mitä enemmän pumppaat, sitä enemmän tulee maitoa. Itse suosittelen vaikkapa lämpöisessä suihkussa "käsinlypsyä" sen verran että olo helpottuu.

-Vauva saattaa haluta rinnalle hyvinkin usein, ja se nyt vähän niinku kuuluu homman nimeen :D Anna vauvan tulla rinnalle vaikkapa sitten puolen tunnin välein tai jopa kymmenen minuutin välein  jos hän niin haluaa. Se ei tarkoita sitä ettet tuottaisi tarpeeksi maitoa, vaan vauvat tapauksesta riippuen viettävät hyvinkin paljon aikaa rinnalla ensimmäisinä viikkoina. Tätä kutsutaan myös lapsentahtiseksi imetykseksi ja siihen minä luotan enemmän kuin kelloon. 

-Muista syödä ja juoda!!

-Luota itseesi! Se on tärkeintä, sinä tiedät että sinun maitosi riittää, anna lapsen olla rinnalla ja hoitaa homma himaan <3  Vauva ei tarvitse lisämaitoa vaan sinun maitosi riittää <3 

Hei, tässä oli ensimmäinen imetyspostaus, toivottavasti tästä on apua!  Herättikö mun vinkit jotain ajatuksia? Onko jotain mistä haluaisit kuulla lisää? Olen pelkkänä korvana :) <3 Ja imetyksen kokeneet äidit, onko teillä lisätä jotain omia vinkkejä imetystä suunnittelevalle tulevalle mamalle?

Terkkuja

Nadja

Ikävä imetystä, niin ikävä niitä hetkiä

5 kuukautta imetyksen päättymisestä. Ja mulla on ikävä.

Ikävä niitä hetkiä, kun pienen lämmin iho on omaa ihoa vasten. Kauniit silmät katsovat syvälle omiini, katseessa maailman suurin rakkaus, ehdoton luottamus. Pienet sormet silittelevät ja suukku mussuttaa, välillä hymyillään kun on vaan niin ihanaa. Saman peiton alla, ilman kiirettä.

Mimosalla on vielä tuoreessa muistissa imetys, ja yhteiset hetket. Aamuisin poikkeuksetta pieni tyttönen silittelee rintaa ja muistelee vielä tissittelyn ihanuutta. Joskus jopa pyytää rintaa, mutta saman tien itsekkin nauraa, tietäen että ne ajat ovat ohi.. Mutta ajatus silti vielä pyrkii mieleen, niin Mimosalla kuin mullakin. Imetyksen lopetus itsessään sujui meillä täysin kivuttomasti ja Mimosan tahtiin. Aluksi imetyskerrat harvenivat n. yhteen kertaan päivässä, ja lopulta huomasimme että välttämättä ei joka aamu edes tissi maistunut, silloin tiesin että on oikea hetki. Lopullinen piste i:n päälle tuli kun olin Maijan luokan mukana leirikoulussa lähes viikon verran. Kaksi vuotta ja neljä kuukautta yhteisiä imetyshetkiä, siitä saamme olla kyllä todellakin kiitollisia <3

Nämä imetysajat kumpusi nyt erityisesti mun mieleen kun luin Äiti ja melukylän lapset-blogin Terhin kirjoituksen imetyksestä. Ihailin kauniita herkkiä kuvia ja matkasin muistoissani omiin ihaniin hetkiin. Te kaikki imettävät äidit, nauttikaa imetyksestä, ottakaa siitä kaikki ihanuus irti ja jos mahdollista niin kuvatkaa jokunen hetki kun imetätte lapsianne. Kuvat on korvaamattomia muistoja aintulaatuisista hetkistänne <3 Sanon tän siksi koska mä itse en ole juurikaan kuvannut, muutamaa kännykkäkuvaa enempää, ja näinä hetkinä kun muistelee, niin olisi niin ihana nähdä se näky silmillään aivan oikeasti <3 Vaikka muistoissa kuvat piirtyvätkin mieleen, on oikea kuvamuisto silti arvokas, korvaamattoman arvokas <3

Tässä vielä viimeisimmät kuvat jonka sain napattua Mimosasta rinnalla, varmaankin n. viikko ennen imetyksen lopullista hiipumista

Silmät sumeina, haikeuden ja onnenkyyneleistä <3

Terkkuja
Nadja

71kuukautta elämästä imettäjänä. Näinkö se loppuu?

Näinkö se ois nyt loppu. Mun imetystaival. 
Pieni juttu maailmalle, iso juttu mulle. 
71 kuukautta mun elämästä, 5v 11kk, 5 lasta. Aikani alkukantaisena "emona". 

Vielä hetki sitten mä imetin Mimosaa muutaman kerran vuorokaudessa lähinnä yöaikaan ja aamuisin, Mimosa nukkui meidän kanssa perhepedissä ja oli ihan luontevaa siinä samalla antaa hörppyä jos tarvis. Nyt Mimosa on siirtynyt nukkumaan omaan sänkyyn joten imetys on pikkuhiljaa hiipunut itsestään. 
Nyt ollaan tilanteessa että tissiä lutkutetaan pienenä läheisyys tankkauksena n. kerran päivässä, joskus voi olla päivä välissä että tankkaus unohtuukin.
Mä luulen että Mimosa ei enää montaakaan tippaa sieltä kerrallaan ryystä mutta lussuttais mielellään sen pienen hetken, ihan vaan koska se on hänen mielestään kivaa. Hymyilee, kihertelee, maiskuttelee ja sanoo namnam, ihanaa tissiä.

Mä oon pohtinut itekseni että kumpi meistä tässä imetyksessä on oikeesti enemmän koukussa, minä vai Mimosa? Varmasti minä. Huomaan että oon jopa jonkun verran pettynyt kun Mimosa ei enää malta olla rinnalla niin kauan että maito alkaisi herua. Eikä tässä nyt oikeesti ole varmaan mitään järkeäkään enään. Voidaanhan me halia ja lötkötellä muuten vaankin. 

Mä kirjoitan tän postauksen sen takia, että itse ymmärtäisin että tämä on nyt tässä. Mimosaa ei enää kiinnosta saada rinnasta maitoa, enkä viitsi nyt minään hetken huvituttinakaan alkaa olla. 
Mun täytyy nyt vaan hyväksyä että yksi virstanpylväs on nyt ohitettu, yksi portti takanani suljetaan.

Kun pistän silmät kiinni, muistan vielä ne imetyksen ensihetket, synnytyssalissa, kaikkensa antaneena.
Uusi elämä sylissäni, pieni ja avuton, vaativa, niin minusta riipuvainen. 
Lämmin pehmeä vauvan iho, utuiset silmät, hapuileva katse, rintaa rapsivat pienet kynnet.
Uusi ihminen, oma vauva, minun kaikki.

Itkuhan tässä tulee. 

Terkkuja
Nadja

Mussunmussun :)

Meidän Mimosa 2v2kk on aikamoinen tissinmussuttaja vielä. 

Tossa keväällä tissittely oli kuitenki rajoittunut hyvin vaan aamuun/aamuyöhön ja mielessäni teinkin jo luopumistyötä kun tosiaan alkas näyttään siltä että homma pikkuhiljaa hiipuu.. Mutta kun ei :D 

Nyt on tässä ihan parin viime viikon ajan alkanut taas vaatia tissiä jopa päivisin (kun ollaan kotona). En oikeestaan nää syytä miksi en voisi imettää myös päivällä mutta jotenkin tuntuu nyt taantumalta tämä. Oon tietysti (lepsu kun oon) antanut Mimolle rintaa oikeestaan aina kun on halunnut, jos tilanne on muuten sopiva :) . 

Ei vaan voi kieltäytyä kun toinen kattoo niin nätisti suoraan silmiin ja lirkutellen sanoo "Saako? tissiä?" Ja kun saa myöntävän vastauksen niin "Kiito äiti, iana kuuta <3".. 

Vuosi sitten näihin aikoihin muistan aatelleeni että lopetetaan tuo tissittely sitten syssymmällä.. Ja tässä sitä ollaan! Syssymmällä sitte.. ;) Maybe :D

"Namitissinassu, meidän pikkusisko hassu,

rakkaudesta sulostunut, suukoista söpöstynyt <3

Kaikkien oma lempivauva, Mimosa-neiti aurinkoinen
Laulaen, tanssien kesäniityllä kukkasia poimien
Namitissinassu, meidän pikksusisko hassu,
Mimosa- tyttö kultainen <3"

Kuinka teillä on muilla on tissittelyt loppuneet? Lapsen omassa tahdissa, suunnitelmallisesti?

Terkkuja
Nadja

Namitissinassu

Aika kuluu niin järkyttävän nopeaan! Huomenna juhlitaan meidän vauvan, <3 Mimosan <3 2-vuotissyntymäpäivää. Tuntuu ihan käsittämättömältä että on jo kaksi vuotta kulunut siitä kun istuskelin VKS:n vastasyntyneiden osastolla tuore nyytti sylissä, sormet taturaisina sairaalan piffaamista sokerimunkeista :D se vauvan tuoksu, ja pehmoisuus, voi voi <3 

Tässä maailman ihanin Mimosa toivottaa kaikille hyvää vappua 2013 <3

Jos tässä tervehdytään huomiseksi ja uusia potilaita ei tule, niin huomenna ois PARTY ON!! Juhlateeman suunnitteluun ei tarvitse paljonkaan aivonystyröitä hieroa; vappuaatonaattona syntynyt tylleröinen saa juhlia ilmapallojen ja serpenttiinien seassa, simaa ja pikkumunkkeja nautiskellen <3 Tottakai tehdään myös kakku, mutta Vappu on the thing :)

Alla vuoden takaisia 1-vuotissynttäritunnelmia, ja niinkuin kuvista näkyy, Napsahduksia löytyy myös instagramista ;) 

Tässä viime vuoden tarjoiluja,  pieniin mokkapaloihin pursottelin kermavaahtoa koristeeksi, tuli oikein söpöjä leivoksia <3 Ja unelmatorttu sai myös kermavaahtoverhoilun <3

Näin söpöinä Onni ja Mimosa vuoden takaisilla kemuilla <3

2-vuotta kun tulee nyt täyteen, niin olen alkanut miettiä että missä vaiheessa laitettaisiin meidän mussukan tissittelylle stoppi?! Tähän asti ollaan menty ihan Mimosan ehdoilla, alkuun 6kk täysimetys, siirtyminen tavan maitoon asteittain reilu 1 vuotiaana. Ja nyt tähän asti on ollut tissillä n. 2-3 kertaa päivässä. En oikein tiedä onko mitään varsinaista syyttää lopettaa kun Mimosa siitä vielä niin kovasti tykkää.. Mutta jossain vaiheessa loppu tietty häämöttää :) Onko muita taaperoisten imettäjiä "langoilla"? mahdollisia suunnitelmia lopetukselle/jatkamiselle tai tahallista suunnittelemattomuutta asian kanssa?

Mä oon tosi huono tekemään oikeita toteutettavia suunnitelmia, mietin ja pohdin kyllä, mutta suunnitelmallisuus sotii mun luontoa vastaan :D Tämäkin asia jää siis hautumaan ;)

1-vuotias nöpönenu Mimosa <3

"Namitissinassu, meidän pikkusisko hassu,

rakkaudesta sulostunut, suukoista söpöstynyt <3

Kaikkien oma lempivauva, Mimosa-neiti aurinkoinen
Laulaen, tanssien kesäniityllä kukkasia poimien
Namitissinassu, meidän pikksusisko hassu,
Mimosa- tyttö kultainen <3"

Terkkuja
Nadja