Hei nyt se päivä on nähty! Taas yksi juttu mitä olen "odottanut" 13 vuotta kuin kuuta nousevaa. Nimittäin koska käy niin että poika saa taputella äitiä päähän ja kysyä että -Tuuleeks siel alhaalla :D ?
Tää on aika jänskä juttu kun oon etukäteen miettinyt että miltä se tuntuis, missä tilanteessa sen huomaa, olisinko järkyttynyt? liikuttunut? vaikuttunut? hämmentynyt?
Kuinka me tämä äidin kääpiöityminen (tai pojan kasvuspurtti) sitten huomattiin?
31.8.2015, ihan tavallisena maanantaipäivänä äiti päätti leikata 13-vuotiaan poikansa hiukset ja siinä vaiheessa kun koneella karvakasoja tiputtelin, hoksasin katsoa vessan peiliin! Ja ai apua!! Äiti siinä pikkasempana sohi koneella korkeuksiin <3 Ja oikeesti mä en ole mun 175 cm varrella todellakaan mikään pikkanen!
Ja miltä musta tuntui?
No huvitti, nauratti hieman, ja hiukan liikutuin myös <3 Mutta päällimmäisenä oli hauska mieli, mun poika on niin komee ja hieno mies, pitkä ja raamikas, saan olla ylpeä.
Näin tää elämä vaan ihanasti skrollaa eteenpäin, yks lapsi lopetti tissittelyn, toinen opettaa kolmatta ajamaan pyörällä, ja nyt yksi hujahti senteissä äitin ohi, ja joka päivä huomaan uusia taitoja, uusia saavutuksia, asioita mun lapsissa. Koitetaan tässä nyt vaan pysyä vauhdissa mukana <3
Muistan kun olit niin pieni, köllöttelit äidin käsivarrella
Muistan kun olit niin pieni, ihosi punainen ja varpaat kippuralla
Muistan kun olit niin pieni että syliin hukutin suukoilla, nuuhkutin vauvan tuoksua suloista
Muistan kun olit niin pieni että kaikki vierelläs näytti isolta...
Terkkuja
Nadja