Siis tässä ollaan taas! Pääsiäinen, lapset, kindermunat, pieneksi nypityt käärepaperit. Sekava kokoelma rullattuja ohjepapapereita, muovisälää, minitarroja ja keltaisia muovimunia...
Pitää myöntää että meidän pääsiäistraditioihin kuuluu just nämä kindermunat. Lapset ei oikeestaan ees piittaa siitä suklaasta (joutuu äiti syömään, ai kauheeta!!) vaan rakastavat munien käärepaperien nyhtämistä ja sitä jännää odotusta.. Mitä munasta paljastuukaan??
Omasta lapsuudesta muistan nämä ihanat kinderi-kilpikonnayllärit. Niitä keräiltiin porukalla, vaihdeltiin jne. Siinä oli oikeeta menoa ja meininkiä. Ylläreitä joita haluttiin lisää, niillä pystyi leikkiä. Niillä kilpikonnilla oli jopa nimet!
Missä on kunnon vanhanajan Kinder-yllätykset?
Meidän tämän pääsiäisen saldo noin kymmenen yllärimunan jälkeen=
pieneksi nyhdettyjä munakääreitä sielä täälä, muovisia munankuoria, minitarroja joka paikassa, paitsi sielä missä niiden kuuluisi olla.. Epämääräisiä kyhäelmiä, suoraan sanottuna minimaalista muovisälää.. Äitillä suklaasta paisahtaneet posket.
Tähänkö tämä Kinderkulttuuri on mennyt?
Kysymys kuuluu: Kindermunat, HOT or NOT :D
Ymmyrkäisiä terkkuja
Nadja
