Mulla on teille yllätyys!! + video

Hei mulla on teille aivan huippu ylläriii, uusia tuulia, jänniä juttuja, uuden alkua ja suurta innostusta!

ps.sorge, nää kuvat vaan kuvastaa mun sekopäisen innostunutta mielentilaa , hahaa :D 

Muistatteko taannoisen, jokseenkin salaperäisen Hesan reissun (jos et niin KLIK )? No sielä tavattiin aivan huippu porukkaa ja meillä kaikilla yhteinen suunnitelma ja tavoite!

Kurkkaa mistä on kyse :

Hei, ja mun lisäksi 7 ihaninta:

Lapsiparkki

Äiti ja Melukylän lapset

Kun äiti kelaa

Norudemu

Ihan vaan tavismutsi

By Sari Kaariste

Bubble bath time

Tutustu Perheblogit-sivustoon KLIK ja käy ihmeessä tykkäämässä facebookissa KLIK

Terkkuja

Nadja

Murrosikä, yht rimpuilua!

Blogilla siis, musta tuntuu et nyt eletään Napsahduksia-blogissa ihan selkeetä murrosikää. Mä luulen et tän kuuluukin tulla. Täs on menty aikamoista haipakkaa ja pikajuoksua yks vuosi. Hypätty tyhjältä paperilta keskelle menoa ja meininkiä.

Mä oon alkanut (siis nopeekäänteisenä ihmisenä ei ole kyse nyt viikoista vaan ihan parista päivästä) kyseenalaistaan sitä miksi teen tätä. Lohkasen aika järettömän ison siivun mun elämästä ja ajasta tälle blogille. Mitä mä haluan saavuttaa? Onko tässä mitään järkeä? Nyt on vuosi pulkassa, alanko toistaan itseäni?

Mä koen myös törkeen huonoa omaatuntoa ja saan stressiä siitä jos en ehdi tai pysty postaamaan sillä temmolla mitä olen itselleni sanellut. Sit mä pimputan puolipaniikissa ja henkihieverissä, silmät retkottaen ja sydän hakaten vaikka puoleen yöhön jotain juttua "mikä mun on pakko tehä". 

Mikä pakko? Kuka käskee? No minä ite. Taidan olla itelleni se pahin tyyppi.

Toinen juttu mitä oon miettinyt on se että ketä muka kiinnostaa?  Tavallisen ihmisen tavallinen elämä ja tavalliset jutut. Mä en sisusta ihmeellisemmin, en ole erityisen muodikas, en tee käsitöitä, en ole (enkä tule olemaan) raskaana jne. 

Mua on jopa hetkellisesti ällöttänyt tää blogi, ja bloggaaminen. "Kaikki bloggaajat on teeskentelijöitä, kiillottavat omaa pintaansa, arkeensa, kotiansa. Kuka on hauskin, fiksuin, syvällisin, kaunein, trendikkäin jne jne"

Mä tiedän että nuo ajatukset on ihan yhtä perseestä ku tää bloggauskin (haha, huono vitsi) Mä tunnen henk koht muutaman ihanan bloggaajan ja he ovat kyllä kaikkee muuta kuin teeskentelijöitä, mutta nää asiat nyt vaan pyörii mun päässä. En tiä pystyykö joku saamaan näistä kiinni?

Eli nyt näine kamppailujeni mä otan pienen etäisyyden tähän mun blogiin ja haistelen omia ajatuksiani. Eilen mä ryvin ihan pohjamudissa, enkä ois voinut kuvitellakkaan että kirjotan nyt aamulla postauksen. Eli saa nähdä tuuletanko ajatuksiani päivän tai viikon? Tai enemmän.

Oikeestaan tämän postauksen kirjoitus tuntuu nyt äärimmäisen hyvältä. Mun oikeita ajatuksia. Ei feikkii, turhia poseja, oikeita kuvakulmia, nokkelia sanakäänteitä tai muutakaan. 

ps. Kiitos rakkaalle Norudemu-systerille kun jaksat kuunnella mua ja mun tuskia :D <3 <3 

Terkkuja

Nadja

Irtiotto arjesta, jotain salaperästä +kuvapläjäys

Klo 5.35, Vaasan rautatieasema, Napa ja sen systeri Norudemu, matkalaukkuja, kameralaukkuja läppärilaukkuja ja noh.. laukkuja :D Hermostunutta hihitystä, odotusta ja reipasta seikkailumieltä. Siittä se sitten lähti, meidän "irtiotto" arjesta. 

Junamatka sujui paremmin kuin hyvin termarikahvia juoden ja eväitä syöden. Kuinka monta eväsbreikkiä vois olettaa vajaalle neljälle tunnille mahtuvan? Voin kertoa että kyllä helposti pari-muutama :D Ja tietty lakattiin kynsiä ja läträiltiin käsivoiteilla jne, semmosta perus <3 hihiii

Eka stadipäivä sujui mukavasti kauppoja koluten, tuliaisia hamstraillen ja syöden. Menetin mun sushi-neitsyydenkin (joo miettikää mikä nörtti!!), mä olen aivan myyty! Voisin hyvinkin kuvitella eläväni pelkällä sushilla koko loppuelämän, peace of cake :D
Käytiin myös tosi jänskällä metroajelulla ja törmättiin jos jonkinmoiseen tallaajaan.. Siinä sitä oikein vilisi ihmiskohtalot, tarinat, elämät.. Riitti Napasella katseltavaa ja pohdittavaa...
Jännittävän matkustuspäivän jälkeen maistuikin uni Hotel Arthurin pehmeissä lakanoissa.

Lauantaiaamu valkeni aurinkoisena kun yks hyperaktiivinen aamutyyppi kiskas uinuvan Napasen sängystä suoraan aamujumpalle ja suklaanaamiot oli myös oleellinen osa tätä päivään valmistautumista, hihii. Kyllä tommonen koko kropan venyttely pitäsi joka aamu tehdäkkin! Aivan huippuvetreä olo oli hypähdellä hotellin aamiaspöytään.. 

Tästä alkaakin seikkailun kohokohta <3 Meillä nimittäin oli ihan oikeesti myös "duunia" tällä reissulla, erittäin miellyttävää duunia :D Tavattiin joukko upeita bloggaajia koulutuksen ja virkistäytymisen merkeissä. Koulutus järjestettiin Hub 13 mageissa tiloissa josta jatkettiin matkaa tunelmalliseen Tony`s deli-ravintolaan.
Koulutus oli jäätävä, ruoka maistuvaa ja ihmiset joita sain kunnian tavata olivat kaikki niin upeita että sydän läikähdellen täälä muistellaan <3

Ihanasta viikonlopusta soikeena kiitän kaikkia ihania bloggaajia :

Nora/ Norudemu

Såfin/Lapsiparkki

Terhi/Äiti ja Melukylän lapset

Selina/Kun äiti kelaa

Ilona/ Ihan vaan tavismutsi

Sari/By Sari Kaariste

Bubble Bath Time

Tämmönen seikkailu Napasella, aikamoista :D Kuis teidän viikonloppu sujui? <3

Terkkuja

Nadja

Perjantain aatonaaton tunnelmia, ja pikkureissun odotusta

"Junassa istun ootan uutta. Jotain tuttua ja turvallista mukana,
Näinhän me aina reissataan, systerit siinä vieri vieren
Yhessä me löydetään, yhessä me osataan.
Muistetaan käyttäytyä, silleen sopivasti"

Tolleen mä varmaan ajattelen istuessani perjantain aamujunassa kohti uusia juttuja.
Uusia (ja jokunen "vanhakin", haha) ihmisiä, odotettuja kohtaamisia.
Inspiraatioita, elämyksiä ja toivottavasti roppakaupalla uutta tietoa :)

Pitää vielä selventää että tulemme istumaan aivan liian aikaisessa aamujunassa :D Mut ei se haittaa, meillä nihlisteillä on tietty omat termarikahvit mukana jota saakin siinä muutaman tunnin rauhassa hörppiä ja heräillä kivaan päivään! Saadaan meikata junassa ja tehdä viime hetken sotasuunnitelmia. Juoruilla polttavimmat kuulumiset (haha miettikää että puhutaan päivittäin öbaut pari kpl puolen tunnin-tunnin puheluita ja aina sitä stooria vaan riittä!!), lakata kynsiä ja ja ja ja...

Mä jätän ton reissun syyn ja kohteen nyt vähän ärsyttävästi "auki ja levälleen" mutta meijän systereiden reissusta tuutte varmasti kuulemaan vielä tuonnempana ;)

ps tän päivän terkut on aika pikaset koska meillä on Mimosa edelleen kipeenä ja on siis verottanut tietty aikatauluja myös bloggaamiselta, lapset ensin you know <3 <3 Ensin oli Mimolla lähes viikon kestänyt vatsatauti ja siihen samaan syssyyn sai vielä jostain mistälie KUNNON nuhakuumetaudin.. Noh, tästä kun taas selvitään niin eiköhän olla kevään sairastelut nähty, toivottavasti :)

Kivaa keskivikko (onhan nyt keskiviikko??) iltaa kaikille <3

Terkkuja
Nadja

Eka blogivuosi pian nakuteltu, ihan huippua!

Oi minen kestä <3 Nyt tässä juuri iskostui tajuntaani kuinka ihka ensimmäinen blogivuoteni alkaa olla muutaman viikon sisällä täysi! Se on pitkä aika ja hieno saavutus mutta silti mulla on semmonen olo että tässä vasta aloitellaan, polkua ollaan päästy vasta metsänreunaan ja tämä on alkulurituksia kaikki tyyni.

Kuva Nora, Norudemu

Jos kelaan aikaa taakseppäin ja siirryn muistoissani ihka ekaan postaukseen (klik) tulee melkein liiikutuksen kyyneleet silmiin. Tiesin kyllä mitä halusin tehdä , mutta kaikki oli vielä ihan uutta, opettelua oli paljon ja on toki edelleen. Ei kai tässä valmiiksi tule koskaan, toivottavasti ainakaan.
Alkuun ajattelin että blogissani kirjoittaisin enemmänkin runoja ja päiväkirjamaiseen tyyliin meidän perheen touhuja, mutta suht nopeasti innostuin myös enemmän valokuvauksesta ja runotkin ovat jääneet enemmän hetken hurmiossa kirjoitetuiksi blogin "pikku-mausteiksi". Mukaan on tullut myös videot ja niistä olen itse ihan innoissani :D

Tämä oma bloginäkymä, siis kun tässä kirjoitan, on tullut niin tututuksi ja kotoisaksi että tänne on koko ajan helpompi ja helpompi kirjoittaa. Siis ihan omana itsenäni, tämä ei jännitä enää yhtään, alkuun siis kirjoittamista oikeesti jännitti jollain tapaa, tai enemmän mietti että mitä mä nyt uskallan ja kehtaan tänne kirjoittaa. Tästä on tulossa kovaa vauhtia mun oma masterpiece, just semmonen kun mä haluan <3 Tää on projekti jolle olen antanut jo tässä vaiheessa enemmän kuin millekkään "oikealle" työlle tai harrastukselle ikinä. Hyvin suuri osa mun elämää.
Suurimmat kiitokset kuuluu kaikille lukijoille, uusille ja vanhoille että jaksatte roikkua mukana, tsempata, iloita ja  myötäelää. Te olette just se mikä saa mun kipinän vaan kasvaan ja kasvaan. <3 <3

Ja hei, blogisyntsien kunniaksi mulla on tiedossa teille lukijoille pari aivan ihanaa ylläripylläriä tässä lähiaikoina joten pysykää kanavalla , hahaa :D

"Tyhjä taulu, kuvaa ei ole
hennosti luonnostellen, ääriviivoja hahmotellen
Pikkuhiljaa, hennoin vedoin, kuva alkaa hahmottua
Kuva joka täyttää koko taulun, nurkasta nurkkaan
Lisään värejä,  ronskilla otteella
paljon keltaista iloa, punaista intohimoa
sinisellä suuria vetoja, 
vaaleanpunaista ja violettia, kikatukset ja kohellukset"

Terkkuja
Nadja

Ihon- ja sielunhoitoa, paras maanantai-illan coktail!

Tytsyjä, ihania ihonhoitotuotteita, pilkulliset hiuspannat, Mary Kay ja kahvittelut Fransmannissa <3 Siinä oli Napasen maanantai-illan coktail ja voin sanoa että kyllä maistui! Päästiin nimittäin ihanien bloggaajien; Noran , Sanniksen ja Johanna Koon kanssa testailemaan Mary Kayn laadukkaita ihonhoito-tuotteita. 

Tuotemerkkinä Mary Kay on mulle ihan uusi tuttavuus ja olikin hieno tilaisuus päästä testaamaan näitä blogikavrujen kanssa. Mun illan kohokohta hoitojen suhteen oli ehdottomasti käsivoiteet ja kuorinta. Näinä talviaikoina pitäisikin ehdottomasti kiinnittää enemmän huomiota myös käsien hoitoon! Pikaisen käsihoidon jälkeen olikin aivan ihanan silkkinen ja suorastaan höyhenenkevyt, jopa lennokas olo tassuissa :D 

Hoitavien seerumeiden ynnä muun hemmmottelun jälkeen olikin kiva lähteä kahville muikkeliporukalla. Siinä kahvia siemaillessa ja höpötellessä oliskin vierähtänyt tunti jos toinenkin :D Kiitos siis kivasta seurasta naiset <3 

ps. toinen "einiinkiva"-juttu on että mun kamera on mennyt rikki!! Ihan oikeesti se on totaali-tiltissä ja nyt mun täytyy selvitä ties  kuin kauan (ilmeisesti vaan Ranskassa, vai oliko se Saksa.. no melkeen sama :D on korjausta Sony-kameroille) puhelimen kameralla!! Mutta eiköhän me silläkin hoideta homma himaan ;)

Siloposkiterkkuja:

Nadja

Etsä muka tiedä kuka mä luulen olevani?

Törkeesti lainasin yhdenkin suomiräppärin biisin sanoja otsikoksi, mutta tiättekö sen tunteen kun ootte aloittaneet jotain uutta, ja teette sitä täyttä häkää, mutta silti tuntuu että et ole oikeasti sitä mitä yrität olla ja mitä teet?
Mulla on ainakin vähä semmonen maailmankatsomus että oon "Nadja vaan ja duunaan mun omia juttuja" :D Ekat tämmöset "mitä mä oikein nyt esitän tässä" - fiilikset tuli ensimmäisessä työpaikassa. "Muka joku myyjä", ja kesti kauan ennenkuin hiffasin että joo minä se nyt oon ketä täälä näitä vaatteita viikkaa ja seisoo kassan takana - myyjä siis.


Isoin tämmönen "mukamuka" fiilis on ehdottomasti ollut esikoista odottaessa. "Mukaraskaana" missä vaiheessa saa niinku olla "oikeestiraskaana", kävellä vaappuen ja valitella kipeetä alaselkää? Nousta vaivalloisesti ylös soffalta ja silitellä hellästi mahaa?
Tai kun vauva oli syntynyt niin "muka lykkimässä vaunuja", "muka ostamassa vaippoja", "muka järjestää jotain ristiäisiä" yms yms .
Muistan että olin kyllä varma siitä mitä teen ja nautin kaikesta, mutta aina päästiin tähän että mietin että mitä "nuo" nyt aattelee että mitä "tuo" muka tekee :D

Uusin tämmönen "mukatekeminen" on ehdottomasti ollut tämä bloggaus. Mä en vieläkään osaa ajatella itseäni bloggaajana, vaan "Mä oon Nadja vaan ja kirjoitan mun omia juttuja".
"Mukabloggaaja"

Tämä "muka häve mitä noi aattelee, et luulenko mä muka olevani joku" - ajatus on oikeesti varmasti vaan asioiden sisäistämistä.

Kyllä mä oon aina tiennyt että jos oot töissä vaateliikkeessä niin oot myyjä
Jos oot raskaana niin susta tulee äiti
Jos kirjoitat blogia niin olet bloggaaja jne.

Ja onneksi asioiden kanssa pääsee ajansaatossa sinuiksi! Tänäpäivänä mä todellakin voin sanoa että oon Äiti isolla Äällä, ja melkeenpä jo ehkä hetken päästä kehtaan ääneen sanoa että oon bloggaaja. Ei mitään "muka" vaan ihan oikea :)

Onko teillä ollut koskaan tämmösiä "minämuka" ajatuksia? :D
Ja hei käykäähän osallistumassa ihunaan midi-sormus arvontaan täällä <3

Ihanaa viikonloppua <3
Terkkuja
Nadja

Ihanaa eloa blogiin :)

Ihan keltanokkaisena bloggaajana (jos voin itseäni jo bloggaajaksi kustua :D)  mun on nyt pakko hehkuttaa omaa hyvää "bloggarifiilistä" :D Pääsiäisen aikaan kirjoitin ekan postaukseni (voit lukea sen täältä) ja nyt ollaan jo toukokuun lopussa, postauksia on kertynyt arkistoon 42 kpl, ja kirjoittamisesta on tullut jo ihan elämäntapa (näinkin pienessä ajssa!!) , jos näin vois sanoa :)

Blogin perustamista suunnitellessani mietin että miksi mä haluan perustaa blogin, mitä haluan tarjota lukijoille ja mitä taas voisin odottaa lukijoiltani. 

No suuria maalauksia en haaveissani maalannut :)  Halusin perustaa blogin koska kirjoittaminen on mulle lähellä sydäntä ja sitä on tullut kuitenkin harrastettua ihan liian vähän.  Ajattelin että meidän perheen arjesta ja sen ympärillä pyörivistä ajatuksista riittää varmasti materiaalia jaettavaksikin :) Halusin/haluan tarjota lukijoille pääsääntöisesti positiivista luettavaa, muunlainen bloggaaminen sotis mun luonnetta vastaan. Haluan myös herättää lukijalle ajatuksia ja ehkäpä jotain oivalluksia. Haluan olla postauksissa rehellinen ja kirjoittaa oikeista asioista. 

Lukijoilta en oikein osannut odottaa mitään, kun en edes osannut ajatella että kuinka blogini löytää lukijansa :D Tottakai oon innoissani kommenteista ja osallistumisesta, se on ehdottomasti tän jutun suola <3 Nyt oonkin niin iloinen kun mun pienen pieni blogi on alkanut herätä eloon lukijoiden myötä <3

Kaikki bloggari-lukijat menkää hetki ajassa taaksepäin ja muistelkaa omia lähtökuoppia, miksi lähditte kirjoittamaan blogia? Mitä bloggaaminen on teille antanut? 

Hyvää viikonloppua toivotellaan aurinkoisesta ja tuulisesta Vaasasta :)

Kiitos kaikille ihanille Napsahduksia-lukijoille, tästä on kiva jatkaa  <3 You make my day <3 <3

"Ajatuksilla siivet, 

sanat runoksi punoutuu kuin seppele

eri värisiä kukkia, rakkauden, elämän seikkailujen värit <3

Kesän kynnyksellä seppeleeni hehkuu kauneimmissaan

Lapsen nauravat kasvot, auringon lämmittävimmät säteet,

luonnon vihreä ja taivaan sini, ilo kupliva ja hersyvä rakkaus "

Terkkuja

Nadja